Helsingissä vietetään tällä viikolla sateenkaaren väristä Pride-viikkoa. Vaikka monet yritykset ja muut organisaatiot liputtavat sateenkaaren värejä, osa syrjinnästä ja ennakkoluuloista jää edelleen työpaikoilla tunnistamatta.
Lapsiperheellistyminen on usein hetki, joka tuo sateenkaarevan työntekijän perhemuodon esille työyhteisössä ja voi siten altistaa syrjinnälle. Vaikka työntekijä tai esihenkilö olisi pyrkinyt pitämään sateenkaarevuutensa salassa, on asiasta puhuminen työyhteisössä välttämätöntä, jotta hän saisi oikeuden perhevapaisiin ja muihin perheystävällisiin joustoihin.
Voi olla, että sateenkaarivanhempi työskentelee työpaikassa, joka tuomitsee kovin sanoin syrjinnän. Valitettavasti myöskään tällaisissa työpaikoissa kaikki syrjintä ei välttämättä tule päivänvaloon.
Yksi usein tunnistamattomaksi jäävistä syrjinnän muodoista ovat hienovaraiset ja salakavalat mikroaggressiot. Mikroaggressiot tarkoittavat pieniä loukkauksia ja mitätöintiä – vahvimmillaan hyökkäyksiä, jotka paljastavat jotain ihmisen ennakkoluuloista ja kielteisestä ajattelusta.
Mikroaggressioiden avulla organisaatio, esihenkilö, työyhteisö tai sen yksittäinen jäsen voivat hienovaraisesti osoittaa vähemmistössä oleville, että he ovat erilaisia ja vähempiarvoisia kuin muut.
Lausahdus, kuten “Meillä ei ole homoja eikä heteroita, olemme kaikki samanlaisia, kaikki työntekijöitä” vähättelee sateenkaarevan ihmisen todellisuutta heteronormatiivisessa työyhteisössä, joka ei tee tilaa monimuotoisuudelle.
Myös tavalliseen työtovereiden arkivaikutukseen voi kätkeytyä mikroaggressioita. Työtoverin voi olla vaikea hillitä ilmeitään, eleitään tai uteliaita ja tunkeilevia kysymyksiään, kun työtoveri kertoo sateenkaarevuudestaan.
Joku alkaa ehkä huomaamattaan vältellä sateenkaarivanhempaa tai ohittaa hänen mielipiteensä toistuvasti. Esihenkilö saattaa siirtää sateenkaarevan työntekijän syrjään asiakaspalvelutehtävistä, jotta hänen ”elämäntyylinsä” ei korostuisi palvelutilanteissa.
Myös työpaikan kahvipöydässä saatetaan päivitellä perheitä, jotka eivät mahdu heteroydinperhenormiin. ”Mistäs lapsi saa miehenmallin”, saatetaan pohtia naisparin lapsen kohdalla tai kysyä sateenkaarivanhemmalta suoraan.
Mikroaggressioiden tunnistaminen on hankalaa
Sateenkaarivanhempi voi kuulua sukupuolivähemmistöön, mikä altistaa omanlaisille mikroaggressioille. ”Oletpas sinä normaali, vaikka olet transsukupuolinen”, on sanojalta tarkoitettu kohteliaisuudeksi, mutta sisältää samalla piilotetun ennakkoluulon, etteivät transihmiset ole normaaleja. Sukupuolten monimuotoisuuden ohittaa puhetapa, jossa kaikki oletetaan joko naisiksi tai miehiksi.
Salakavalasti mitätöivien mikroaggressioiden tunnistaminen on hankalaa jokaiselle, sillä yleensä ne ovat tahattomia ja perustuvat tunnistamattomiin ennakkoluuloihin ja luutuneisiin asenteisiin. Vähättely ja ylhäältä alaspäin kohdistuva asenne kätkeytyy mikroaggressioissa usein arkiselta tai toisinaan jopa hyväntahtoisilta näyttäviin lausahduksiin, vihjauksiin, eleisiin ja ilmeisiin.
Eleitä ja lausahduksia voi olla vaikea tunnistaa niiden tapahtuessa tai ottaa työtoverin kanssa puheeksi. Kohteeksi joutunut saattaa tuntea näissä tilanteissa vain outoa pahaa oloa, jonka syytä hän ei osaa hahmottaa.
Jos joku mikroaggression todistanut huomauttaa asiasta, saattaa mikroaggressioita käyttänyt hämmentyä, ehkä jopa suuttua. Hän on omasta mielestään hyväntahtoinen ja hyväksyy sateenkaari-ihmiset. Samalla mikroaggressioista huomauttanut voi vaikuttaa siltä, että hän ylireagoi tilanteessa tai on liian herkkä.
Meistä jokaisella on ennakkoluuloja, joita emme välttämättä tunnista. Hienovaraiset mikroaggressiot paljastavat ne muille, tahdoimme sitä tai emme. On siis hyvä tiedostaa, että näin voi tapahtua ja tarvittaessa pyytää omia lausahduksia anteeksi sekä korjata omaa käytöstä.
Työehtosopimuksista voi myös löytyä ulossulkemista
Syrjintä, epäasiallinen käytös sekä hetero- ja sukupuolinormatiiviset asenteet ovat usein osa organisaatioiden toimintakulttuuria – toisissa voimakkaammin kuin toisissa. Eteenpäin yhdenvertaisuudessa pääsisimme, jos jokainen tiedostaisi, ettei oma työyhteisö ole täysin syrjimätön, ja kiinnittäisi huomioita työyhteisön toimintaan.
Mikroaggressioita ei voi valitettavasti poistaa työyhteisöstä kieltämällä, vaan ainoastaan haastamalla niiden taustalta löytyviä ennakkoluuloja ja asenteita. Niiden kitkeminen on työyhteisöille ja niiden jäsenille prosessi, jossa on keskusteltava omien ennakkoluulojen ja -oletusten kanssa. Työtä on tehtävä meistä jokaisen.
Lainsäädäntömme tunnustaa lapselle tällä hetkellä vain kaksi juridista vanhempaa. Sateenkaariperheen vanhemmista se, jolla ei ole juridista asemaa vanhempana, saattaa kokea vanhemmuutensa suoraa tai epäsuoraa vähättelyä työelämässä.
Samaan vähättelyyn saattavat osallistua myös työehtosopimukset, jotka eivät anna kaikille sosiaalisille vanhemmille oikeutta esimerkiksi sairaan lapsen hoitovapaaseen tai lapsen kuolemaan liittyviin vapaisiin. Olisiko siis aika tutkia myös työehtosopimuksia ulossulkemisten varalta?
Tiina-Emilia Kaunisto
Työelämän erityisasiantuntija Monimuotoiset perheet -verkostosta
Lähteet:
Karvinen, Marita (2020): Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt työelämässä – mikroaggressioiden haasteet. Teoksessa Heikkinen, S., Jyrkinen, M., Lämsä, A-M. & Niemistö, C. (toim.): Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä työelämä: Tasa-arvoa tutkimassa ja toteuttamassa. Research reports, Nro 77, Hanken School of Economics, Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/321827
Kaunisto, Tiina-Emilia (2021): Se ei johdu sinusta – Vähättelyn historia työelämässä. Helsinki: Avain.
| 28.6.2021