SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii, että lainsäädännöllä on turvattava epäkohdista ilmoittaminen myös sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisen on oltava turvallista työntekijälle. Vain epäkohtailmoitukset paljastavat todellisuuden. – Suomi on tekemässä erittäin huonoa ratkaisua, Paavola moittii. Ehdotetulla lailla on tarkoitus panna täytäntöön Suomessa Euroopan unionin direktiivi, joka suojaa epäkohdista ilmoittajaa. Lain soveltamisalan ulkopuolelle ollaan Suomessa jättämässä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varhaiskasvatus. – Lakiehdotus tulee heikentämään ilmoitusvelvollisuuden toteutumista ja epäkohtiin puuttumista, Paavola kertoo.
Lakiehdotus näyttäytyy työntekijöille sekavana, koska se takaa väärinkäytöksistä ilmoittavalle suojelua vain tietyissä laissa määritellyissä asioissa. – Väärinkäytöksistä ilmoittavalle järjestelmän tulee olla yksinkertainen ja selkeä, jotta ilmoittaja voi luottaa toimivansa oikein ja saavansa lain tarkoittaman oikeussuojan, Paavola sanoo. – Jos lainsäädännöstä luodaan tulkinnanvaraista ja ilmoittajansuojan laajuudesta jää epävarmuus, on todennäköistä, että työntekijät eivät tule tekemään ilmoituksia.
Sote- ja vaka-aloilla esiintyy paljon epäkohtia ja näillä aloilla on lakimääräinen henkilöstöä velvoittava ilmoitusvelvollisuus epäkohdista. Työntekijät kokevat, ettei epäkohdista ilmoittaminen ole ollut aidosti mahdollista, sillä työntekijöihin on kohdistettu vastatoimia. – Tällaisia vastatoimia ovat olleet muun muassa puhuttelut, kirjalliset varoitukset, toimeentulon heikentäminen työtehtäviä ja työvuoroja muuttamalla, epäluottamuksen osoitukset ja syytökset työnantajan mustamaalaamisesta ja lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta.
– Erityislaeissa on säädetty sote- ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle ilmoitusvelvollisuus. Työnantajalle, joka käyttää kiellettyjä vastatoimia epäkohdista ilmoittanutta henkilöä vastaan, ei ole säädetty mitään todellisia sanktioita. Epäkohtien ilmoittajalla ei käytännössä ole mitään todellista suojaa. Tilanne johtaa siihen, että epäkohdista ilmoittaminen ei toteudu ja henkilöstön ilmoittamisvelvollisuus jää osittain kuolleeksi kirjaimeksi, Paavola kertoo.
Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulevat tietoon nopeasti ja niihin voidaan puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Jos näitä aloja ei saada mukaan lain soveltamisalan piiriin, tilanne on korjattava muutoin. – Työnantajan käyttämien vastatoimien kieltoa vastaava seuraamusjärjestelmä on säädettävä myös kaikkiin muihin lakeihin, joissa henkilöstöllä on ilmoittamisvelvollisuus havaitsemistaan epäkohdista, Paavola vaatii.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085