Perhevapaauudistuksen käsittely on alkanut eduskunnassa. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022. Kokosimme keskeisiä perhevapaamallin uudistukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Vastaajana on STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi Anja Lahermaa.
Mitkä ovat valmisteilla olevan uuden perhevapaamallin ydinasiat?
Uudessa järjestelmässä vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Jatkossa ei siis olisi enää äitiys- ja isyysrahaa.
Vanhempainrahaa maksettaisiin yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, kummallakin vanhemmalla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainpäivärahapäivistä. Eli: kummallakin vanhemmalla olisi oma 160 arkipäivän vanhempainrahakiintiö. Tämä 160 arkipäivää vastaa noin 6,5 kuukautta.
Jos lapsella on vain yksi vanhempi, hänellä on oikeus käyttää kaikki vanhempainpäivärahat itse eli yhteensä 320 arkipäivää.
Jos kerralla syntyy useampia lapsia tai adoptoidaan useampia lapsia samalla kertaa, maksetaan vanhempainpäivärahaa lisää 84 arkipäivää yhtä useampaa lasta kohti. Eli: kaksoslasten tilanteessa maksetaan vanhempainpäivärahaa yhteensä 404 arkipäivältä, mikä kahden vanhemman tilanteessa tarkoittaa sitä, että kummallakin vanhemmalla on käytettävissään 202 arkipäivää.
Jos ei halua itse pitää kaikkia vapaita, voiko puoliso käyttää niitä?
Vanhempi voi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Tämä 63 arkipäivää vastaa noin 2,5 kuukautta. Puolisona pidetään avio-, avo- tai rekisteröityä puolisoa.
Luovuttaminen omasta kiintiöstä on vapaaehtoista. Vanhemmalle itselleen jää siis joka tapauksessa omaan käyttöön vähintään 97 arkipäivää.
Raskaana olevalla vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahakauden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.
Mikä tai mitkä ovat olennaisia muutoksia suhteessa voimassa olevaan malliin?
Jatkossa kummallakin vanhemmalla olisi yhtä pitkä oma vanhempainrahakiintiö 160 arkipäivää, mikä asettaisi vanhemmat nykyistä tasavertaisempaan asemaan. Tällä hetkellä isälle kiintiöity isyysvapaa on 54 arkipäivää, joten uudistus lisää huomattavasti isille kiintiöidyn vapaan määrää.
Kummallakin vanhemmalla olisi mahdollisuus käyttää vanhempainrahapäiviä, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.
Muuttuuko uudessa mallissa koko järjestelmään sisältyvien vapaiden kokonaismäärä?
Nykyisin voimassa olevassa mallissa on 105 arkipäivän äitiysvapaa, 54 arkipäivän isyysvapaa ja 158 arkipäivän vanhempainvapaa, jonka vanhemmat voivat halutessaan jakaa keskenään. Uudessa järjestelmässä on kummallakin vanhemmalla 160 arkipäivän vanhempainvapaakiintiö eli yhteensä 320 arkipäivää, minkä lisäksi raskaana olevalle vanhemmalle on 40 arkipäivän raskausrahakausi.
Nykyisessä järjestelmässä on lapsen syntymän jälkeen käytettävissä noin 287 vanhempainrahapäivää riippuen siitä, syntyykö lapsi laskettuna aikana vai muuna ajankohtana. Uudessa järjestelmässä lapsen syntymän jälkeen olisi käytettävissä noin 330 vanhempainrahapäivää. Uudessa järjestelmässä on siis mahdollisuus käyttää enemmän perhevapaata kuin nykyjärjestelmässä.
Entä jakautuisivatko perhevapaat vanhempien kesken aivan uudella tavalla ja niin, että he eivät itse voi siihen vaikuttaa vai voivatko he valita, kuka vapaat pitää?
Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten he käyttävät perhevapaitaan. Kummallakin vanhemmalla on oma 160 arkipäivän kiintiönsä, josta voi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolle enintään 63 arkipäivää.
Uudessa järjestelmässä perhevapaita, hoitovapaata ja työssäkäyntiä voitaisiin yhdistellä ja jaksottaa nykyistä joustavammin.
Mikä osa on äitien ”pakko” pitää ja mikä isien?
Uudessa mallissa kummallakin vanhemmalla on oma, yhtä pitkä 160 arkipäivän kiintiö, josta voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Pakko ei ole toiselle luovuttaa. Sen lisäksi raskaana olevalla vanhemmalla on 40 päivän yhdenjaksoinen raskausrahakausi.
Olen yksinyrittäjä enkä voi palkata perhevapaan ajaksi sijaista ja tuloni uhkaavat loppua nopeasti. Onko minun pakko pitää yhtään perhevapaata?
Ei ole. Perhevapaa on oikeus, jota mahdollisimman monen vanhemman olisi toivottavaa voida käyttää.
Uuden järjestelmän joustavuudella on haluttu tarjota mahdollisuus nykyistä paremmin yhteensovittaa esimerkiksi yrittäjyyttä ja perhevapaita, jotta myös yrittäjät voisivat käyttää oikeuttaa perhevapaisiin. Vanhempainrahaa voidaan maksaa myös osittaisena. Näin yrittäjällä voi olla mahdollisuus hoitaa lasta osapäiväisesti ja yhdistää yrittäjyyttä ja perhevapaata.
Mitä perhevapaajärjestelmän yhteydessä uudistettavaksi tarkoitettu varhaiskasvatuslain muutos merkitsisi?
Perhevapaauudistuksen yhteydessä on tarkoitus muuttaa myös varhaiskasvatuslakia siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää 9 kuukautta.
Yksittäistapauksessa harkittaessa varhaiskasvatuspaikka voisi olla poikkeustilanteissa mahdollista saada tätä ennenkin. Tietyin edellytyksin saman varhaiskasvatuspaikan voisi säilyttää varhaiskasvatuksesta poissaolon ajan ja tämä poissaolo voisi olla myös maksutonta.
Varhaiskasvatuksen ja siitä perittävän maksun joustavoittamisella pyritään tukemaan työnteon ja perhevapaiden yhteensovittamista. Vanhempainvapaiden ja varhaiskasvatuksen palveluiden on muodostettava joustava ja yhtenäinen kokonaisuus. Lainsäädännössä on kuitenkin otettu huomioon, että varhaiskasvatuksen joustavoittaminen toteutetaan siten, että varhaiskasvatusta voidaan järjestää suunnitelmallisesti ja että varhaiskasvatuksen tavoitteet ja henkilöstömitoitukset toteutuvat.
Huomioiko uusi perhevapaamalli nykymalliin verrattuna monimuotoiset perheet kuten samaa sukupuolta olevat vanhemmat, yksinhuoltajat ja adoptiovanhemmat jotenkin uudella tavalla?
Kyllä. Uuden järjestelmän yhtenä tavoitteena on ollut nimenomaan monimuotoisten perheiden yhdenvertainen kohtelu. Pääsääntöisesti vanhempainrahan edellytykset olisivat samat kaikille vanhemmille riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä onko lapsi biologinen vai adoptiolapsi.
Se, että vanhempi voi luovuttaa omasta 160 arkipäivän vanhempainpäivärahakiintiöstään enintään 63 arkipäivää puolisolleen, jonka ei välttämättä tarvitse olla lapsen biologinen vanhempi, lisää vanhempainvapaan käytettävyyttä myös monimuotoisissa perheissä.
Jatkossa laissa ei myöskään enää säädetä äitiys- ja isyysrahasta, vaan sukupuolineutraalisti vanhempainrahasta.
Mikä on uusi omaishoitovapaa?
Perhevapaajärjestelmän uudistamisen lisäksi toteutetaan myös työelämän tasapainodirektiivin edellyttämät muutokset suomalaiseen lainsäädäntöön. Osana tätä työsopimuslakiin tulee uusi omaishoitovapaa.
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään 5 työpäivää vapaata työstään henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai muulle työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalla läheiselle, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Vastaava oikeus vapaaseen olisi myös saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- tai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Muita samassa taloudessa asuvia läheisiä voisivat olla esimerkiksi työntekijän puolison lapset.
Omaishoitovapaan edellytysten arviointi olisi tapauskohtaista, koska tilanteiden moninaisuuden ja erilaisuuden takia laissa ei ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti kaikkiin tilanteisiin sopivia edellytyksiä.
Omaishoitovapaata voisi pitää useammassa jaksossa kokonaisina työpäivinä. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia vapaan pitämisestä myös osapäivinä. Työntekijän on ilmoitettava omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta mahdollisimman pian. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys poissaolosta. On huomattava, että työnantajalla ei ole oikeutta saada omaista koskevaa lääkärinlausuntoa paitsi jos omainen antaisi tähän nimenomaisen suostumuksensa. Työnantaja ei siis voi velvoittaa työntekijää toimittamaan omaista koskevaa lääkärinlausuntoa työnantajalle.
Omaishoitovapaa on palkatonta.
Mitä hyvää uudessa mallissa STTK:n mielestä on, ja mitä olisimme vielä toivoneet?
Uusi malli on askel oikeaan suuntaan ja johtaa toivottavasti siihen, että jatkossa perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. STTK:lle on tärkeää, että isille kiintiöity vapaa on uudessa mallissa pidennetty merkittävästi. STTK pitää myös tärkeänä, että monimuotoisia perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti.
Sairausvakuutuslain säännökset vanhempainpäivärahajärjestelmästä ovat suhteellisen joustavia. Sen sijaan työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävästi työsuhteessa olevien mahdollisuuksia perhevapaiden joustavaan käyttämiseen. Perhevapaajärjestelmää jatkossa kehitettäessä onkin kiinnitettävä enemmän huomiota joustavuuteen.
STTK pitää erittäin tärkeänä, että uudesta perhevapaajärjestelmästä tiedotetaan ja informoidaan laajasti ja kattavasti. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan myös positiivisen asenteen ja perheystävällisyyden lisääntymistä. Uuden järjestelmän voimaan tultua on seurattava tarkasti sen toimivuutta käytännössä ja tarvittaessa oltava valmis tekemään täsmennyksiä tai muutoksia lainsäädäntöön.
Lisätietoja STTK:ssa: Juristi Anja Lahermaa, anja.lahermaa@sttk.fi
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 16.2.2021
| 31.10.2014