Maan hallituksen budjettiriihessä tekemien tai jo aiemmin tehtyjen päätösten vuoksi verotukseen tulee joitakin pieniä muutoksia. Verotuksen muutokset vaikuttavat melko vähän tavallisen palkansaajan taloudelliseen asemaan. Verotuksen muutoksilla torjutaan ilmastonmuutosta, hillitään kotitalouksien velkaantumista, tuetaan kotitalouksien toimintaa työllistäjinä ja hoidetaan kansanterveyttä.
Ansiotulojen verotus kevenee hieman
Ansiotulojen verotus kevenee hieman ensi vuonna. Palkansaajan tuloveroasteikkoihin tehdään hintojen nousua vastaavat korotukset. Tämä säilyttää ansiotulojen verotuksen tason ennallaan, koska muuten ansiotason nousun vuoksi tuloverotus kiristyisi.
Palkansaajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut alenevat ensi vuonna 0,36 prosenttiyksikköä, 2,04 prosentista 1,68 prosenttiin. Palkansaajan työeläkemaksu säilyy ennallaan, sairausvakuutusmaksut alenevat ja työttömyysvakuutusmaksu nousee hieman. Palkansaajan verotuksen pieni keventyminen johtuu sairausvakuutusmaksun alentumisesta.
Keskipalkkaisella palkansaajalla (n. 3500 eur/kk) tämä tarkoittaa sitä, että käteen jäävät tulot kasvavat noin 85 euroa vuodessa. Tuloveroprosentti alenee 0,2 prosenttiyksikköä 30,7 prosentista 30,5 prosenttiin. Tämä lisää siis hieman palkansaajan ostovoimaa ensi vuonna. Palkansaajan ostovoiman kannalta on kuitenkin tärkein tekijä seuraavalla sopimuskierroksella sovittavat palkankorotukset.
Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima lisääntyy myös työllisyyden parantumisen kautta, koska osa työttömistä pääsee työttömyysturvan sijasta palkkatulojen saajiksi. Suhdannepolitiikan näkökulmasta verotuksen keventäminen ensi vuodelle ei ole optimaalista, koska talous kasvaa nopeasti ja julkisessa taloudessa on edelleen melko suuri alijäämä.
Kotitalousvähennykseen korotus
Kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön vähennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan 2250 eurosta 3500 euroon vuodessa ja korvausprosenttia korotetaan 40 prosentista 60 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen muutos koskee myös lämmitystapamuutoksia. Muutoksella kannustetaan kotitalouksia luopumaan öljylämmityksestä osana ilmastotoimia. Tältä osin muutos koskee vuosina 2022-27 tehtyjä lämmitysjärjestelmän remontteja.
Asuntolainan korkovähennys pienenee
Asuntolainojen koroista on ensi vuonna vähennyskelpoista enää 5 prosenttia. Vuonna 2023 asuntolainojen korkoja ei voi enää vähentää verotuksessa ollenkaan. Asuntolainojen korkovähennyksen leikkaaminen ei ole juurikaan tuntunut kotitalouksien asumiskuluissa, koska korkotaso on ollut jo vuosia hyvin matala. Asuntolainojen korkovähennyksen leikkaamisella on ollut tavoitteena hillitä kotitalouksien velkaantumista ja asuntojen hintojen nousua. Korkotason oletetaan jatkuvan matalana myös lähivuosina. Kotitaloudet selviävät lainojen asuntolainojen maksusta matalien korkojen ansiosta, vaikka korkojen verovähennystä ei enää olisikaan.
Työsuhdeautoissa kannustetaan vähäpäästöisiin autoihin
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022–2025. Muutos koskee autoja, joiden mitattu CO2-päästö on alle 100 g/km. Käytännössä tämä tarkoittaa hybridi- ja kaasuautojen hankkimista bensiini- ja dieselautojen tilalle.
Terveyttä vaalitaan
Tupakkaveroa korotetaan ensi vuonna. Savukeaskin hinta nousee noin 50 senttiä. Tällä muutoksella tähdätään tupakoinnin vähentymiseen ja verotuottojen lisäämiseen.
Seppo Nevalainen | 3.12.2020