Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kyselyn mukaan lääkehoito ei toteudu turvallisesti kaikkialla varhaiskasvatuksessa. Lääkehoitoa toteuttavat paikoin siihen kouluttamattomat työntekijät työnantajan vaatimuksesta eikä osaamista ole kaikilta varmistettu. Superilaiset varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ovat erittäin huolissaan tilanteesta ja siitä, etteivät varhaiskasvatuslain vaatimukset toteudu työpaikoilla. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että lähihoitajat ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisista ainoa ammattiryhmä, jolla on oikeus ja osaaminen toteuttaa lääkehoitoa. – On työnantajan vastuulla huolehtia siitä, että kaikilla lääkehoitoa toteuttavilla työntekijöillä on tarvittava osaaminen.
SuPer teki syys-lokakuussa jäsenilleen kyselyn varhaiskasvatuksessa toteutettavasta lääkehoidosta julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista koki epävarmuutta ajoittain tai usein lääkehoidon toteutuksesta työpaikallaan ja miettivänsä turvallisuuden vaarantumista.
Vain noin 36 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että työpaikalla toimitaan Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti. Viidennes kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei työpaikalla ole lääkehoidon osaamisvaatimuksia ja käytännön toteutusta vastaavaa lääkehoitosuunnitelmaa.
Noin 30 prosenttia kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen lastenhoitajista, jotka toteuttavat työpaikallaan lääkehoitoa, vastasivat, ettei lääkehoidon osaamisen varmistamisesta ole huolehdittu riittävästi työpaikoilla.
Kyselyyn vastanneet superilaiset ovat huolissaan siitä, miten välinpitämättömästi turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen sekä lääkehoidon osaamisen varmistamiseen suhtaudutaan työpaikoilla. He ihmettelevät, miten vähän varhaiskasvatuksessa tiedetään ja ymmärretään turvallisen lääkehoidon toteutumisen vaikutuksista lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä kuka saa toteuttaa lääkehoitoa ja millä edellytyksillä.
Käytännössä ymmärtämättömyys näkyy työpaikoilla siten, että myös varhaiskasvatuksen opettajat sekä muut lääkehoitoon kouluttamattomat toteuttavat lääkehoitoa ilman riittävää lisäkoulutusta, perehdytystä, osaamisen varmistamista sekä ilman lapsi- ja lääkekohtaista lupaa.
Useissa kyselyn vastauksissa on kerrottu, ettei lääkehoitoa toteuttavia varhaiskasvatuksen lastenhoitajia päästetä osallistumaan lapsen lääkehoitosuunnitelman tekemiseen eikä lääkehoidon toteuttamista koskeviin palavereihin. Superilaiset varhaiskasvatuksen lastenhoitajat vaativat, että varhaiskasvatuksessa toteutettavaan lääkehoitoon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota siten, että lääkehoitosuunnitelma liitetään osaksi paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa, kuten se ohjeen mukaan kuuluukin tehdä. On tärkeää, että suunnitelma tehdään yhdessä kaikkien ammattiryhmien kanssa, jotta varmistetaan turvallinen lääkehoito. Lähihoitajilla on hyvin laaja varhaiskasvatuksen ammattitaito, johon kuuluu yhtenä osana lääkehoidon osaaminen. Tärkeä osa turvallista lääkehoitoa on, että lähihoitajat osallistuvat lapsen lääkehoitosuunnitelman tekemiseen ja osallistuvat lääkehoidon toteuttamista koskeviin palavereihin.
Moni kyselyyn vastanneista on pyytänyt useasti lääkehoidon koulutusta sekä vanhentuneiden lääkelupien uusimista turvallisen lääkehoidon toteutumisen varmistamiseksi, mutta niihin ei ole annettu lupaa. SuPer muistuttaa, että työntekijöiden oikeus täydennyskoulutukseen on lakisääteistä.
Lähihoitajatutkinnon suorittaneet varhaiskasvatuksen lastenhoitajat toivovat säännöllistä mahdollisuutta päivittää työajallaan lääkehoidon osaamistaan. He toivovat säännöllistä koulutusta työpaikallaan toteutettavaan lääkehoitoon ja mahdollisuutta ylläpitää lääkehoidon taitoaan.
Varhaiskasvatuksessa työskentelevät superilaiset lähihoitajat ja lastenohjaajat kertovat tuoneensa esihenkilöiden ja varhaiskasvatuksen opettajien tietoon huolensa lääkehoidon toteutumisesta yksiköissään, mutta kertovat ettei heitä kuunnella. Tämä aiheuttaa suurta huolta kyselyyn vastanneiden keskuudessa.
– Varhaiskasvatuslakiin tuli henkilöstölle ilmoitusvelvollisuus 1.8.2021 alkaen. SuPer muistuttaa, että työntekijöillä on oikeus ilmoittaa epäkohdista ilman pelkoa kielteisistä vastatoimista. Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäkohtiin välittömästi.
Edellä mainitut ongelmat aiheuttavat runsaasti huolta, epävarmuutta, epätietoisuutta ja pelkoa superilaisissa työntekijöissä varhaiskasvatuksessa toteutettavan lääkehoidon turvallisuudesta sekä lasten hyvinvoinnista.
SuPerin varhaiskasvatuksen jäsenet, lähihoitajat ja lastenohjaajat, ovat olleet huolissaan varhaiskasvatuksen palvelujen toteutumisesta ja turvallisuudesta. SuPer teki syys-lokakuussa jäsenilleen kyselyn varhaiskasvatuksessa toteutettavasta lääkehoidosta julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kysely toteutettiin 30.9.-10.10.2021, ja kyselyyn vastasi 579 superilaista.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.