Puolitoista vuotta kestänyt etätyösuositus päättyy tänään ja maanantaina yhä useampi suuntaa kohti vanhaa tuttua työntekopaikkaa. Työyhteisöissä on syksyn aikana pohdittu ratkaisuja terveysturvalliseen arkeen ja suunniteltu, miten paluu työpisteille tehdään joustavasti ja työntekijän mahdolliset pelot ja murheet huomioiden. Osalle etätyöt jäävät pysyväksi osaksi arkea joko omasta tai työnantajan toiveesta. Osa taas ei ole etätyötä tehnyt ollenkaan, vaan ovat matkanneet työpaikoilleen koko epidemian ajan.
Miten tämä poikkeuksellinen ajanjakso on vaikuttanut työntekijöiden hyvinvointiin? STTK:n teettämän selvityksen mukaan henkinen kuormitus kokonaan etätyötä ja kokonaan lähityötä tehneillä oli miltei yhtä suuri. Kaiken kaikkiaan henkinen kuormitus oli viimeisen kahden vuoden aikana vähentynyt.
Fyysisessä kuormittavuudessa ero on suuri. Selvityksessä käy ilmi, että pelkästään lähityötä tehneet kokivat työnsä selvästi fyysisesti raskaammaksi (40 %), kuin pelkästään etätyötä tehneet (13 %). Huolestuttavaa on myös, että fyysistä kuormitusta aiheuttavia syitä listattiin aiempaa enemmän. Esimerkiksi työasennot ja liikkeet kuormittivat 53 prosenttia kaikista vastaajista (2019: 42 %). Selvää kasvua oli myös taukojen puutteesta ja kiireestä aiheutuvassa kuormituksessa.
Alojen ominaispiirteet nähtävissä
Alakohtaisia eroja fyysisessä kuormituksessa on tietenkin paljon. Seisomatyön koki kuormittavaksi noin joka neljäs. Pelkkää majoitus- ja ravitsemisalaa tarkasteltaessa luku oli huikea 73 prosenttia. Vastaavasti istumatyö kuormitti selvästi eniten julkisessa hallinnossa työskenteleviä (70 %). Viimeisen kahden vuoden aikana työasentojen ja liikkeiden kuormittavuus oli julkisessa hallinnossa työskentelevillä noussut 30 prosentista 44 prosenttiin.
Etätyösuositus on varmasti vaikuttanut julkisen hallinnon alan kielteiseen kehitykseen. Etätyössä tietokoneen ääreen unohtuu helpommin kuin työpaikalla. Luontaiset siirtymät kokoushuoneisiin, tulostimelle, kahvihuoneeseen ja lounasravintolaan ovat jääneet ja liikkuminen päivän aikana saattaa rajoittua kodin seinien sisälle. Kokouksesta kokoukseen voi siirtyä hiiren nappia klikkaamalla.
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien vastaukset maalaavat surullista kuvaa alalla työskentelevien arjesta. Taukojen puute ja kiire kuormitti 48 prosenttia vastaajista (2019: 36 %). Liian vähäiset henkilöstöresurssit kuormittivat fyysisesti 40 prosenttia ja henkisesti 43 prosenttia vastaajista. Lisäksi miltei kaksi kolmasosaa sote-alalla työskentelevistä ilmoitti työasennot ja liikkeet kuormittavaksi.
Mikä ratkaisuksi?
Fyysisen kuormituksen vähentämiseen ei ole yksinkertaista ratkaisua, kun alakohtaisia eroja on niin paljon.
Kyselyyn vastanneiden ratkaisujen TOP 3
- työergonomia (41 %)
- fyysisen kunnon ylläpitäminen työajalla (33 %)
- taukojen määrän lisääminen (23 %)
Taukojen lisääminen näkyi etenkin sosiaali- ja terveysalalla ja majoitus- ja ravitsemisalalla työskentelevien vastauksissa. Fyysisen kunnon ylläpitäminen työajalla sen sijaan korostui sosiaali- ja terveysalan lisäksi julkisessa hallinnossa työskentelevien vastauksissa. Julkisessa hallinnossa toivottiin myös toimitilojen muokkausta (25 %) selvästi kaikkia vastaajia enemmän.
Yllättävää mielestäni oli, että istumatyöstä kärsivät eivät toivoneet työergonomian parantamista muita vastaajia useammin. Onko keittiön pöydän ääreen rakennetut työpisteet ja ergonomia laitettu puolentoista vuoden aikana kotikonttoreissa kuntoon? Tai kenties vastaajat ajattelevat asian korjaantuvan itsestään heidän palatessa takaisin työpaikkojen sähköpöytien ja ergonomisesti muotoiltujen tuolien ääreen.
Kirsi Suominen
viestintäasiantuntija, STTK
PS: Erinomaisia vinkkejä työpaikalle palaamiseen löytyy Työterveyslaitoksen nettisivuilta. Käy lukemassa mitä kaikkea on huomioitava, jotta tilat ja kalenterit joustavat ”uudessa normaalissa” työarjessa: Vinkkejä työpaikalle paluuseen
Selvitykset:
Terveellinen ja turvallinen työelämä, henkinen kuormitus 2021
Terveellinen ja turvallinen työelämä, fyysinen kuormitus 2021
Henkinen ja fyysinen kuormitus työssä 2019