Maapallo yskii, ja se kuuluu jo kaikkialla. Varoituksia on kuultu niin maailman ilmastopaneelilta, kuin YK:n luontopaneelilta. Yhä useammat ihmiset ovat heränneet maankäytön ja merien ryöstöjen merkitykseen planeetalle ja ihmisen tulevaisuudelle. Myös uudet virukset ovat tässä tehokasta shokkiterapiaa. Jotta ihminen voi selvitä, on ratkaistava samanaikaisesti sekä paheneva ilmastonmuutos että kiihtyvä luontokato.
Päättäjät kokoustavat
Marraskuun alussa Glasgow’n COP26-ilmastokokouksessa maailman päättäjien pitäisi kyetä kiristämään kansallisia päästötavoitteitaan. Suomi yhdessä muiden EU-maiden kanssa on jo asettanut uudet tavoitteensa. Tilanne on kuitenkin masentava, sillä kuilu sitoumusten ja ilmastotavoitteiden välillä ei ole kaventunut, vaan polut sanoista tekoihin puuttuvat.
Keskustelussa ovat lisäksi hiilestä luopumisen nopeuttaminen, metsät, uusiutuva energia, sekä ekosysteemien ja infrastruktuurien sopeuttaminen muutokseen. Maiden pitäisi päästä yhteisymmärrykseen myös kehittyville maille vuosittain osoitettavasta 100 miljardin dollarin ilmastorahasta, joka tähän mennessä on jäänyt lähinnä juhlapuheiden asteelle.
STTK odotti budjetista enemmän
Suomen hallitus sai puristettua budjettiriihessä noin puoli miljardia rahaa ilmastotoimille. Usko ehdotettujen toimien päästöjä vähentävästä vaikutuksesta näyttää olevan vahva. Päästövähennyksiä koskevien toimien kiistaan saatiin sopu siirtämällä riita ensi vuoden maaliskuuhun, jolloin arvioidaan taakanjakosektorin edistyminen. Todennäköisesti silloin on pakko myös asettaa useita lisätoimia.
Hallitus esittää ilmastotavoitteiden pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toimeenpanon tueksi parlamentaarista seurantaryhmää. Tämä esitys on kannatettava, sillä se takaa, että toimet ovat ylivaalikautisia ja pitkäjänteisiä. Tosin päätöksenteko saattaa olla liian riitaisaa ja hidasta ilmastotavoitteen aikataulussa pysymiseksi.
Suurin puute ja isoin huolen aihe palkansaajille on, että budjetissa ei ole yhtään mainintaa työntekijöiden oikeudenmukaisen siirtymän toimista. Olisi ollut kohtuullista palkansaajia kohtaan, että esitys olisi sisältänyt edes maininnat osaamis- ja muutosturvatarpeiden selvitystyön käynnistämisestä. Työntekijöiden osaamista vahvistamalla voidaan vauhdittaa myös yritysten siirtymistä hiilineutraaliin tuotanto- ja palvelutapaan.
Toinen pettymys on se, että kaikki maininnat ympäristö-, liikenne- ja energiaverotuksen muutoksista aiheutuvien tulojen menetyksien kompensoinnista pieni- ja keskituloisille loistavat poissaolollaan. Veropolitiikan vaikutusten sosiaalista ulottuvuutta ja oikeudenmukaisuutta on hyvä tarkastella kattavasti osana uudistuksia, sillä veromuutokset eivät saa johtaa tuloerojen kasvuun tai varallisuuserojen vahvistumiseen.
Kuolleella maapallolla ei ole työpaikkoja
Kansainvälisen palkansaajaliikkeen ITUC:in ilmastovaatimukset COP26 kokoukseen sisältävät olennaiset asiat: 1) Ilmastotoimien kunnianhimoa on nostettava oikeudenmukaisen siirtymän avulla, 2) ilmastotoimien on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja työelämäoikeuksia, 3) kehittyviä maita on autettava ilmastotoimissa osoittamalla ilmastorahoitusta, sekä 4) elinkeinopolitiikassa on oltava vahva painotus uudistumiseen kohti nollapäästöisiä talouksia.
Lopuksi viisaita sanoja Sixten Korkmanilta:”Sillä, kuten Uuden testamentin päähenkilö olisi voinut sanoa: mitä hyödyttää ihmistä, jos hän lopettaa valtion velkaantumisen mutta jättää ilmastovelan hoitamatta?”
Leila Kurki, asiantuntija, työelämä ja innovaatiot
| 5.7.2019