Kansalaisilla on suuri huoli koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. Tehyn kyselyn mukaan jopa 69 % kansalaiskyselyyn vastanneista kertoo olevansa jokseenkin tai erittäin huolissaan hoitovelasta. Eniten huolta aiheuttavat henkilökohtaisen hoitoon pääsyn ja hoidon aloituksen viivästyminen (58 %) ja sairauksien diagnosoinnin viivästyminen (52 %). Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös tulevien aluevaalien pääteema.
Aula Rearch toteutti Tehyn toimeksiannosta syyskuussa kyselyn, joka kartoitti kansalaisten mielipiteitä koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta, sote-uudistuksesta ja aluevaaleista.
Kansalaisten huolta lisännee, että vain 30 % vastaajista uskoo, että Suomessa on riittävästi työvoimaa hoitovelan purkamiseen. Lisäksi kansalaiset ovat huolissaan hoitohenkilöstön jaksamisesta: 51 % ilmoitti huolenaiheekseen terveydenhuollon ammattilaisten jaksamisen.
Suomalaiset pitävät palkkojen nostamista parhaana keinona vastata hoitajapulaan. Tätä mieltä oli 73 % vastaajista. Toiseksi parhaana keinona nähtiin työolojen parantaminen (62 %) ja kolmantena hoitajavastaanotot (50 %). Vastaajista 82 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että sote- ja varhaiskasvatusalan houkuttelevuutta ja henkilökunnan saatavuutta on lisättävä palkankorotusten kautta.
Kyselystä selvisi myös, että 65 % suomalaisista on sitä mieltä, että verotuloista pitäisi käyttää nykyistä suurempi osa sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Suomalaiset hahmottavat erittäin hyvin hoitajapulan vaarat ja keskeiset ratkaisukeinot. Tämä on tärkeä viesti myös päättäjille ja työnantajille. Palkkauksen ja työolojen parantaminen ovat tärkeimmät ratkaisut ja niillä on kiire, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hoitajien ja fysioterapeuttien suoravastaanottojen avulla taas voidaan parantaa palveluiden saatavuutta. Ja siten tasata paikoin kuormitusta ja kiirettä.
– Esimerkiksi päivystysten kuormitus tai erikoissairaanhoidon tarve voi osin helpottua, jos ihminen saa tarvitsemansa palvelut, avun tai kuntoutuksen hoitaja- ja fysioterapeuttivastaanotoilla.
Ne tarjoavat Rytkösen mukaan myös mahdollisuuksia kehittyä työssä, edetä uralla ja saada lisävastuusta lisää palkkaa, mikä taas lisää alan vetovoimaa.
Myös kansalaiset pitävät hyvänä työnjaon kehittämistä sote-alalla. Jopa 81 % suhtautuu hoitoalan ammattilaisten suoravastaanottojen lisäämiseen erittäin tai jokseenkin myönteisesti. Ja 71 % oli sitä mieltä, että lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden hoitajien määrää tulisi lisätä.
Äänestäminen aluevaaleissa kiinnostaa
Kyselyllä haluttiin kartoittaa myös kansalaisten näkemyksiä tulevista aluevaaleista, äänestysaikeista sekä sote-uudistuksen tuntemusta.
Aluevaaleista on vielä epätietoisuutta, sillä 59 % vastaajista ei tiennyt vaalien ajankohtaa. Vaikka vaalien ajankohta on vielä epäselvä, vastaajista 73 % sanoo kuitenkin äänestävänsä varmasti tai todennäköisesti aluevaaleissa. Yli 65-vuotiaista jopa 83 % aikoo äänestää.
– Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet kansalaisten mielestä usein tärkein teema sekä eduskuntavaaleissa että kuntavaaleissa. Aluevaalit ovat nyt nimenomaan sote-vaalit, joissa on kyse kaikille meille jopa elintärkeistä palveluista. Siksi kyselyssä ilmennyt kiinnostus äänestää ei varsinaisesti ole yllätys. Toivon todella, että innokkuus myös realisoituu vaalipäivänä, Rytkönen sanoo.
Sote-uudistuksen tuntemus on jäänyt kansalaisten keskuudessa vajavaiseksi. Vastaajista 65 % sanoo tuntevansa uudistuksen vain pintapuolisesti.
Kyselyyn vastasi 1037 työikäistä suomalaista.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, puh 040 821 0028
Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää, puh 040 8207848