Julkisessa keskustelussa on tällä hetkellä kovin pessimistinen äänensävy vuoden 2022 aluevaaleihin liittyen. ”Äänestysprosentti tulee jäämään alhaiseksi.” ”Tylsät vaalit.” Tähän mantraan tuntuu luottavan myös moni kokenut politiikan toimittaja sen sijaan, että pyrkisivät avaamaan, miksi nämä vaalit ovat todellakin tärkeät puolueille ja äänestäjille. Eri vaalien yhteydessä toteutettavissa kyselyissä nousee toistuvasti esiin tärkeimpänä asiana nimenomaan sote-palvelut ja niiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Luulisi, että juuri tästä tärkeästä aiheesta löytyisi paljonkin pohdittavaa ja kirjoitettavaa.
STTK:lle aluevaalit ovat erittäin tärkeät. Uudistus koskettaa suoraan noin 130 000 STTK:laista, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen piirissä. Välillisesti se koskettaa jokaista suomalaista. Jokaisen kannattaa siis äänestää ja myös asettua ehdolle.
Itse vaaleihin liittyy montakin jännittävää kysymystä, mutta katsetta on hyvä kohdistaa jo aikaan, kun aluevaltuustot käynnistävät toimintansa. Montaa ehdolle asettuvaa saattaa pohdituttaa, mistä käytännössä voi ja pääsee päättämään, millaiset mahdollisuudet on yksittäisellä edustajalla vaikuttaa ja mitä asioita olisi hyvä huomioida ensimmäisellä kaudella?
Pyrimme blogeissamme avaamaan erilaisia aiheita, joista olisi hyvä olla tietoinen. Esimerkiksi hyvinvointialueiden autonomia on kiinnostavaa ja se, että ensimmäisellä kaudella on jokaiselle hyvinvointialueelle rakennettava oma organisaatio – palvelujen lisäksi myös päätöksentekoon. Aluevaltuustot siis itse päättävät, millaisia päätöselimiä alueella on ja miten niissä voidaan osallistaa alueen asukkaita sekä palveluissa toimivaa henkilöstöä.
Hyvinvointialueiden rakentaminen tulee vaatimaan laajaa poliittista yhteistyötä: alueen kuntien välillä, alueiden välillä sekä puolueiden välillä.
Aluevaltuustojen lisäksi lakisääteisiä elimiä tulevat olemaan aluehallitus, tarkastuslautakunta sekä kielilautakunnat. Aluevaltuustojen on myös asukkaiden osallistamiseksi perustettava vaikuttamistoimielimiä kuten vanhus- ja vammaisneuvosto sekä oma elimensä nuorille. Päätöksenteon tueksi voidaan lisäksi perustaa erilaisia lautakuntia sekä kehittää keinoja kuulla asukkaita sekä henkilöstöä.
Ottaen huomioon varsin laajat palvelujen järjestämiskokonaisuudet, joista valtuustot päättävät, on varmasti tarpeen luoda väliportaan etappeja ja lautakuntia eri kokonaisuuksien valmisteluun. Oma haasteensa on myös siinä, kuinka pitkälle virkamiesjohtoiset väliaikaiset toimielimet (vatet) ehtivät tehdä jo suunnitelmia sekä toteuttaa niitä ja kuinka jatko rakennetaan poliittisella päätöksenteolla sen päälle.
Täysin yksin ei näitä kuitenkaan kukaan joudu pohtimaan, saati päättämään. Hyvinvointialueiden rakentaminen tulee vaatimaan laajaa poliittista yhteistyötä: alueen kuntien välillä, alueiden välillä sekä puolueiden välillä. Asukkaita ja henkilöstöä on kuunneltava. Kaikkia verkostoja tarvitaan tiedon, hyvien käytänteiden ja erilaisten ratkaisumallien jakamiseen.
Myös STTK haluaa olla tukena tuleville aluepäättäjille ja tulemme varmasti luomaan myös omia verkostoja jäsenliittojemme valituille edustajille. On tärkeää voida vaikuttaa jäsenistömme työolosuhteisiin sekä pitää esillä henkilöstön kuulemista ja mukaan ottamista kaikessa päätöksenteossa.
Elena Gorschkow
STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö