Suomen kirjaltajaliiton edustajainkokous päätti elokuussa 1899 antaa työnantajille esityksen palkkaustariffin solmimisesta kirjapainoalalle. Työntekijäpuoli halusi turvata sopimuksella alan palkkatasoa ja edistää naisten ja miesten palkkatasa-arvoa alalla. Työnantajat hyötyivät sopimuksesta siten, että vähimmäispalkoista sovittiin yhteisesti, palkkojen polkemisella ei voitu enää vääristää kilpailua alalla ja sopimus turvasi työrauhaa.
Erinäisten vaiheiden jälkeen sopimus astui lopulta voimaan 1.4.1900. Palkkaustariffi oli ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus Suomessa.
Uudet sopimusmallit johtivat myös sääntelytarpeisiin. Ensimmäinen työehtosopimuksia koskeva laki, työehtosopimuslaki, tuli voimaan Suomessa maaliskuussa 1924. Tuohon aikaan työehto-sopimustoiminta oli kuitenkin vielä melko vähäistä. Tammikuun kihlauksessa 23.1.1940 Suomen Työnantajain Keskusliitto lopulta tunnusti SAK:n ja ammattiliitot sopimusosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä ja sopimustoiminta vilkastui etenkin palkkasäännöstelypäätösten vauhdittamana. Samaan aikaan työehtosopimuksia koskevaa sääntelyä ryhdyttiin kehittämään.
Tämän jälkeen sopimustoimintaa on tehty monenlaisissa muut-tuvissa olosuhteissa. Muun ohella talouden suhdannevaihtelut, EU jäsenyys ja kiristynyt kansainvälinen kilpailu ovat haastaneet työehdoista sopimisen järjestelmää monin tavoin. Sopimusjärjestelmä on kuitenkin elänyt ajassa ja suoriutunut kohtuullisesti sille asetetuista odotuksista.
Yhteistyö ja sopiminen ovat siis osoittautuneet hyödyllisiksi tavoiksi säännellä työmarkkinoita. Pienelle kansakunnalle se on ollut erityisen tärkeää erilaisissa kriisitilanteissa.
LAAJEMPI, TYÖEHTOSOPIMUSPOHJAINEN PAIKALLINEN SOPIMINEN ON JO MAHDOLLISTA
Työntekijäpuoli tavoittelee työehtosopimuksilla ja työsopimuslain yleissitovuudella työsuhteen heikomman osapuolen, työntekijän, suojaamista ja vähimmäistyöehtojen turvaa työmarkkinoilla.
Yritykset hyötyvät työehtosopimuksista saamalla työrauhan ja siten, ettei palkkojen polkemisella päästä vääristämään kilpailua. Lisäksi uudistuvan lainsäädännön ja oikeuskäytännön seuraaminen on ollut mahdollista antaa työnantajaliittojen ammattineuvottelijoiden tehtäväksi. Yrityksissä on voitu keskittyä liiketoimintaan sopimusneuvottelujen sijasta. Työehtosopimuslaki antaa yrityksille kuitenkin senkin mahdollisuuden, että ne voivat halutessaan itse solmia yrityskohtaisia työehtosopimuksia työntekijäliittojen kanssa.
Lainsäätäjä on huomioinut sopimusjärjestelmän vahvuudet antamalla valtakunnallisille liitoille enemmän mahdollisuuksia poiketa lainsäädännöstä, kun se tapahtuu sopimusjärjestelmän puitteissa. Ammattilaiset työnantaja- ja palkansaajapuolella huolehtivat siitä, että sopimuksissa huomioidaan lainsäädännön vaatimukset ja oikeuskäytäntö. Työehtosopimuksiin perustuva paikallinen sopiminenkin on mahdollista paljon laajemmin kuin sitä käytännössä tehdään yrityksissä.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana sopimusjärjestelmä on huojunut perustuksillaan. EK irtautui keskitettyjen sopimusten tekemisestä. Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat päättäneet lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset perustivat lisäksi uuden työnantajayhdistyksen, Teknologiateollisuuden Työnantajat ry:n, jonka tehtävä on jatkossa vastata valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset voivat halutessaan liittyä uuden yhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen edustavuudesta jää riippumaan, tulevatko sen solmimat työehtosopimukset olemaan jatkossa yleissitovia vai eivät.
Yhteistä näille toimenpiteille on se, että työntekijöiden turvaksi neuvotelluista sopimusrakenteista on pyritty pääsemään eroon. Mitä enemmän työehdoista sovitaan paikallistasolla, sen vahvemmin työnantajapuoli pystyy vaikuttamaan niiden tasoon.
Neuvottelukierroksella 2021–2022 ollaan uuden edessä. Neuvottelujärjestelmän perusrakenteet ovat muuttumassa ja tätä kirjoitettaessa näkymät vielä epäselvät. Jää nähtäväksi, jatkammeko sopimisen tiellä vai etenemmekö kohti lisääntyviä työmarkkinahäiriöitä ja polkua kohti aikaa ennen palkkatariffeja.
Työehtojen turvaaminen
Työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella suojataan vähimmäistyöehtoja.
Yritykset hyötyvät työehtosopimuksista siten, että sopimukset määrittävät yhteisen tason toimialan vähimmäis- työehdoille ja turvaavat työrauhaa.
Vääristävä kilpailu työehdoilla torjutaan.
Paikallinen sopiminen etenee työ- ja virkaehtosopimusten pohjalta.
Minna Ahtiainen, johtaja, STTK