Henkilöstön osaamisen kehittäminen yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointien tuen ehdoksi

Viimeiset kaksi vuotta jäävät historiaan aikana, jolloin digitalisaatio ja etätyö muuttivat työelämää ja tapaamme tehdä työtä perusteellisesti. Muutos on maailmanlaajuinen ja siksi todennäköisesti pysyvä. Laajamittainen siirtyminen etätyöhön aiheutti työpaikoille hyvin nopeasti paineen omaksua uusia työtapoja ja ottaa käyttöön etätyötä tukevia teknologioita.

Muutos oli nopea ja työpaikat olivat eri tavoin valmiita kohtaamaan sen. Voittajina selviytyivät ne, joissa työntekijöiden osaaminen mahdollisti nopean ja onnistuneen uusien työkalujen käyttöönoton ja uusien toimintatapojen omaksumisen. Voitto ei silti tullut helpolla, saati ilmaiseksi, sillä todennäköisesti hyvin selvinneet työpaikat olivat päättäneet jo paljon aiemmin panostaa henkilöstönsä osaamiseen. Kiihkeimmässä muutosvaiheessa tarvittiin myös paljon koulutusta ja tukitoimia, joilla autettiin työntekijöitä oppimaan uudenlainen tapa työskennellä.

Kuten tiedämme, tämä tarina on tosi. Se on samalla vahva osoitus ja muistutus siitä, että koko yhteiskuntamme ja työelämämme perustuvat osaamiseen. Digitalisaation ohella erityisesti yhteiskunnan siirtymä kohti vihreää taloutta tulee voimakkaasti muuttamaan työelämää. Miten ammattiyhdistysliike aikoo varmistaa, että osaaminen kutoo vahvan turvaverkon jokaiselle palkansaajalle myös tulevissa muutoksissa?

Osaamistasolla on väliä

Viime vuosikymmeninä varsinkin automatisaatio ja robotisaatio ovat muuttaneet työtä. Muutokset ovat heijastuneet toimihenkilötyön vähenemiseen. Tulevaisuudessa työelämän osaamisvaatimuksia muuttavat teknologian kehityksen ohella erityisesti toimet, jotka tukevat siirtymää kohti vihreää taloutta.

Monille toimihenkilötyötä tekeville muutokset näkyvät tarpeena nostaa omaa osaamistasoa. Työelämän polarisaatio johtaa keskipalkkaisen työn – siis tyypillisen toimihenkilötyön – osuuden suhteelliseen vähenemiseen. Parhaiten palkatun työn osuus kasvaa, mikä on tyypillisesti yhteydessä korkeampaan koulutukseen. Erityisesti Suomessa uudet työpaikat edellyttävät yhä useammin korkeaa koulutusta.

Ammattiyhdistysliike on ainoa toimija, joka voi kollektiivisesti edistää työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja ammattitaidon ylläpitoa. Uuden oppiminen vie aikaa, ja juuri ajan puute ja työssä vallitseva kiire ovat monille toimihenkilötyötä tekeville este osaamisen kehittämiselle. Työpaikoilla on tärkeää huolehtia siitä, että osaaminen ei vanhene ja pyrkiä vastaamaan uusiin osaamistarpeisiin ennakoiden. Näin tuetaan nykyisen henkilöstön mahdollisuuksia menestyä työssä ja ehkäistään osaajapulan syntymistä.

Voiko uuden oppiminen olla työtehtävä?

Osaaminen on muuttuvassa työelämässä ajateltava uudella tavalla osaksi työtä ja organisaation kehittymistä. Mitä jos uuden oppiminen ja osaamisen kehittäminen olisivatkin työtehtäviä muiden joukossa?  Niille asetettaisiin tavoitteet, varattaisiin työaika ja osoitettaisiin resurssit kuten muillekin työtehtäville. Tavoitteiden edistymistä ja saavuttamista seurattaisiin, kuten muitakin työhön liittyviä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamisesta myös palkittaisiin. Työnantajan tehtävä olisi järjestää tarvittava aika ja puitteet sille, että oppiminen on mahdollista.

EU:n tavoite on, että 60 prosenttia työikäisistä osallistuisi vuosittain omaa osaamista kehittävään tai ylläpitävään koulutukseen. Ylivoimaisesti suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla osana jokapäiväistä työtä. Tulevaisuudessa todennäköisesti työpaikkojen rooli oppimisympäristöinä kasvaa, mikä pakottaa meidät katsomaan osaamista ja sen kehittämistä uusin silmin.

Muutos haastaa myös koulutuksen tarjoajat uudistamaan. Jos suurin osa uuden oppimisesta tapahtuisi työpaikoilla, opettajien ja ohjaajien pääasiallinen tehtävä voisi olla osaamisen kehittymisen fasilitoiminen työpaikoilla.

Uudet teknologiat luovat uusia osaamistarpeita

Osaamisen puute havaitaan helpommin kuin sen olemassaolo. Kuten muissakin investoinneissa, työnantajan on vaikea tehdä tarkkoja laskelmia siitä, kuinka paljon henkilöstön osaamisen kehittämiseen laitettu euro kasvattaa tulosta. Toisaalta osaamisen puutteesta muodostuu nopeasti este työnantajan toiminnalle ja kasvulle. Osaamisen kehittämisen investointiluonteisuus tunnistetaan työelämässä edelleen heikosti.

Osaamisen hedelmistä nauttivat työntekijät, työnantajat ja koko yhteiskunta. Siksi on luontevaa, että tutkimus- ja kehitysinvestointeja osaamiseen tuetaan julkisin varoin. Erityisesti digitalisaatio ja siirtymä kohti vihreää taloutta vaativat työnantajilta investointeja, jotka mahdollistavat uusien, ilmaston kannalta kestävien teknologioiden käyttöönoton.  Uusien teknologioiden käyttöönotosta aiheutuu uusia osaamistarpeita, jotka voivat heijastua hyvin laajasti eri työtehtävien osaamisvaatimuksiin ja työn tekemisen tapoihin. Siksi yritysten investointien tukemisen ehtona tulisi aina olla henkilöstön osaamisen kehittäminen.

Osaamisen vahvistaminen on merkittävä keino tukea työntekijöitä toimimaan, menestymään ja kokemaan hyvinvointia muuttuvassa työelämässä. Varmistamalla, että osaamisen kehittäminen työpaikoilla todella kuuluu ja on mahdollista kaikille, vahvistamme myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä.

Riina Nousiainen
koulutuspoliittinen asiantuntija, STTK