STTK:n uusi edustajisto järjestäytyi viime viikolla korona-ajan tapaan etäkokouksessa ja teki valinnat alkaneelle nelivuotiskaudelle. Toivotan menestystä uudelle edustajistolle sen tärkeässä työssä ja onnittelen kaikkia valittuja. Myös hallituksen uusi nelivuotinen toimikausi alkoi viime viikolla.
Edustajisto valitsi minut jatkamaan STTK:n puheenjohtajan tehtävässä. Aloitin tässä tehtävässä vuonna 2013. Olen kiitollinen saadessani jatkaa työtäni tässä erittäin mielenkiintoisessa, arvostetussa ja minulle mieluisassa tehtävässä.
Aloittaessani puheenjohtajana kahdeksan vuotta sitten totesin, että STTK on ensisijaisesti keskituloisen palkansaajan asialla. Siis meidän, joiden mukana suomalainen hyvinvointivaltio pysyy pystyssä tai sitten kaatuu. Me STTK-laiset olemme se joukko, joka päivästä toiseen ahkeroi työssään, maksaa kiltisti veronsa, hoitaa säntillisesti laskunsa, huolehtii ja kouluttaa jälkikasvunsa. hoitaa läheisensä ja pitää vielä huolta ympäristöstään.
Totesin tuolloin myös, että STTK on työn puolella. Se tarkoittaa, että jokaisen Suomessa asuvan velvollisuus on tehdä työtä ja osallistua voimavarojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Velvollisuutemme on myös huolehtia heikoimmista kuten lapsista, vanhuksista ja sairaista.
Mielestäni arvokkain tavoite omalle tekemiselleni on se, että saamme jättää tämän maan tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvänä – tai jopa parempana – kuin olemme sen itse edeltäviltä sukupolvilta saaneet.
***
Meneillään oleva neuvottelukierros on johdonmukainen jatke työnantajien valitsemalla tiellä, jonka päässä näyttää olevan suomalaiseen yhteiskuntaan vuosikymmenten ajan vakautta ja ennakoivuutta tuoneen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän romuttaminen. Työnantajan perimmäinen tavoite on hajauttaa neuvottelutoiminta yritystasolle – työnantajan ja yksittäisen työntekijän väliseksi neuvotteluksi – sekä liittojen sulkeminen neuvottelupöydän ulkopuolelle.
Työnantajat perustelivat aikanaan kokonaisratkaisuista luopumista sillä, että laajat keskitetyt ratkaisut eivät joustaneet riittävästi eri alojen välisiin kannattavuuseroihin. Työnantaja halusi luopua kaikille maksettavista yleiskorotuksista. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi teknologiateollisuus, jolla menee varsin hyvin, ei halua maksaa työntekijöilleen enempää kuin mikä on heikoimmin kannattavan alan palkanmaksukyky. Työnantaja ei yksinkertaisesti halua maksaa alan kannattavuuden perusteella vaan mennä sieltä, missä aita on matalin.
Muutokset sopimustoiminnassa näyttävät tämän kierroksen osalta jäävän vähäisemmiksi kuin vielä alkuvuodesta arvioin. Toisin kuin metsäteollisuus, teknologiateollisuus näyttää valinneen yleissitovuuden tien – ainakin tällä kierroksella. Teknologiateollisuus oli varmaankin suunnitellut alkuperäisessä pelikirjassaan peesaavansa metsäteollisuuden täysin hajautettua mallia, mutta mieli muuttui odottamattoman nopean koronakriisistä toipumisen myötä. Noususuhdanteessa, kaupan käydessä, viennin vetäessä ja tilauskirjojen täyttyessä ei varmasti ollut perusteltua altistaa tuotantoa työmarkkinahäiriöille.
Neuvottelukierroksesta tulee pitkä. Oman lisämausteensa siihen tuo se, että ne käydään selvässä noususuhdanteessa ja että pitkään hyvin matalana pysynyt inflaatio on viime viikkojen aikana noussut. Onko inflaation kohonnut taso pysyvää, jää nähtäväksi?
Vaikeuskerrointa neuvottelupöydissä on aina, mutta aivan varmasti haastavimmat neuvottelut käydään keväällä, kun julkinen sektori istuu tosissaan neuvottelupöytään. Paineet esimerkiksi sote-alan palkkojen korjaamiseen ovat vallitsevan työvoimapulan, työn vaativuuden, henkilöstömitoituksen ja koronapandemian vuoksi kovat. – En käy tässä arvailemaan, miten työmarkkinarauhaa näissä neuvotteluissa koetellaan, vai syntyvätkö sopimukset normaalissa järjestyksessä. Helppoja neuvotteluja ei kuitenkaan ole luvassa.
***
Viime keväänä, kun päivä piteni ja valo lisääntyi, koronatilanne näytti jo paremmalta. Rajoituksia ryhdyttiin poistamaan ja yhteiskunta avautui lähes normaaliksi. Rokottaminen eteni vauhdilla ja elämä näytti hetken aurinkoiselta.
Valitettavasti syksyn koittaessa, kun päivä lyheni ja valo väheni, kaikkien suureksi harmiksi taivaalle alkoi kasaantua tummia korona-pilviä. Rokottaminenkaan ei edennyt aivan keväällä tehtyjen arvioiden mukaisesti.
Nyt tiedämme, että pandemia ei ole mihinkään maailmasta hävinnyt ja on vain totuttava elämään tuon katalan viruksen kanssa. Emme voi tässä tilanteessa oikeastaan muuta kuin kannustaa kaikkia ilman pätevää syytä olevia rokottamattomia ottamaan rokotteen suojatakseen itsensä ja läheisensä mahdollisen sairauden vakavilta oireilta sekä turvatakseen sairaanhoidon kantokyvyn ja hoitohenkilöstön jaksamisen heidän vaativassa työssään.
On täysin kohtuutonta, että pieni joukko rokottamattomia estää meiltä rokotetuilta – selvältä enemmistöltä kansalaisista – mahdollisuuden normaaliin elämään. Koronasta ja sen eri variaatioista saadaan päivittäin uutta tietoa, mutta on täysin selvää. että tätä tautia voidaan parhaiten hallita ja lopulta päästä eroon vain rokottautumalla. Tämän takia STTK suhtautuu erittäin myönteisesti koronapassin suunniteltuun käytön laajentamiseen, jota parhaillaan selvitetään kolmikantaisessa työryhmässä.
***
Toivottavasti tuleva uusi vuosi, kevään mukana lisääntyvä valo ja pitenevä päivä tällä kertaa haihduttaa tummat korona-pilvet ja voimme taas palata normaaliin elämänmenoon.
Tänään on talvipäivänseisaus, aurinko alimmillaan ja päivä lyhimmillään. Joulun valmistelu on parhaimmillaan ja alamme itse kukin pikkuhiljaa laskeutua joulun viettoon. Nyt sopii vain toivoa, että pakkasten myötä saisimme lunta koko maahan, jotta pääsemme aitoon joulutunnelmaan ja nauttimaan valkeasta joulusta.
Toivotan teille kaikille ja läheisillenne terveyttä, rauhallista joulua sekä menestystä vuodelle 2022!
Antti
Antin terveiset videona Helsingin Espalta >>