Hoitotyön johtajia on edelleen vähennetty, ilmenee sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn Aula Researchilla teettämästä kyselystä. Hoitotyön johtajien merkitys on kasvussa, sillä hoitotyön johtajia tarvitaan tulevilla hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.
Kyselyyn vastanneista 52 % arvioi myös sosiaali- ja terveydenhuollon osastojen ja yksiköiden koon kasvavan. Osastot ja yksiköt kasvavat, koska niitä yhdistetään ja potilaspaikkoja lisätään osastoilla.
Osastojen koon kasvu ja osastonhoitajien määrän väheneminen on ristiriitaista tilanteessa, jossa uusilla hyvinvointialueilla pitää järjestää palveluita uudelleen. Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää toivoo, että hyvinvointialueiden päättäjät havahtuvat ongelmaan.
– Me Tehyssä pelkäämme, että sote-uudistuksen toteuttaminen käytännössä tulee ontumaan, sillä hoitotyön johtajat ovat alueillakin merkittävässä roolissa päivittäisessä palveluiden järjestämisessä. Heitä tarvitaan johtamaan hyvinvointialueiden suurinta henkilöstöryhmää – koulutettua hoitohenkilöstöä ja työyksiköiden toimintaa.
Osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat halukkaimpia vaihtamaan alaa
Alituinen työaikojen järjestely, jatkuva kiire ja liian pienet resurssit kuormittavat erityisesti lähiesihenkilöitä. Heillä ei ole useinkaan riittävästi aikaa tehdä esihenkilötyötä.
Hoitotyön johtajat ovat erittäin motivoituneita työhönsä, mutta eettinen kuormitus vaivaa yli kolmannesta kyselyyn vastanneista. Eettistä kuormitusta syntyy tilanteissa, joissa työntekijä kokee, ettei ole mahdollisuuksia tehdä työtä riittävän hyvin tai vastuu koetaan liian suureksi suhteessa toimintamahdollisuuksiin.
– Tämänkin kyselyn tulokset vahvistavat sen, mikä on yleistä sosiaali- ja terveysalalla. Hoitajat ovat motivoituneita ja haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta työolojen johdosta tämä ei ole mahdollista, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Alanvaihtohalukkuutta esiintyy hoitotyön johtajista eniten lähiesihenkilöiden keskuudessa eli osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien parissa. Yleisintä työpaikan vaihdon harkitseminen on ollut lähiesihenkilöiden keskuudessa, heistä jopa 79 % on joskus harkinnut alan vaihtoa ja 39 % kertoo harkinneensa alan vaihtoa kuukausittain tai useammin.
Hoitotyön johtajat ovat korkeasti koulutettuja, mutta koulutus ja vastuu ei näy palkassa. Tämän vuoksi lähes kolmannes vastaajista harkitsee palaavansa kliinisen työn pariin kuukausittain tai useammin.
Myös koronapandemian aiheuttama hoitovelan purku tulee jatkossa työllistämään hoitotyön johtajia.
Aula Researchin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1796 henkilöä, joista 1671 toimii hoitotyön johtajina. Hoitotyön johtajilla tarkoitetaan mm. apulaisosastonhoitajia, osastonhoitajia ja ylihoitajia. Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisesti 19.10. – 1.11.2021.
Lisätietoja:
Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää, puh 040 820 7848
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, puh 040 821 0028