Suomen on tärkeää tehdä oma osuutensa, jotta EU:n ilmastotavoitteet saavutetaan. Päästövähennykset tulee kuitenkin toteuttaa siten, että vienti tai työntekijät eivät kärsi kilpailuhaitasta pohjoisen sijainnin ja talviolosuhteiden tähden. Alusten jäävahvisteisuuden ja jäissä kulun aiheuttama lisäkustannus on hyvitettävä täysimääräisesti, vaativat elinkeinoelämä ja ammattijärjestöt laajalla rintamalla.
EU:ssa neuvotellaan toimista, joilla vuoteen 2030 tähtäävät päästövähennykset saadaan toteutettua meriliikenteessä. Keinoina on esitetty meriliikenteen päästökauppaa, uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa sekä meripolttoaineiden verotusta.
Kustannusvaikutus osuu Suomeen muita EU-maita ankarammin
EU:n uusien meriliikennetoimien kustannusvaikutus osuu erityisen kipeästi Suomeen johtuen pitkistä etäisyyksistä ja talvioloista. Jäävahvisteisten alusten ympärivuotinen käyttö lisää kustannuksia muita EU-maita enemmän.
Komission esitykset nostaisivat Suomen meriliikenteen vuosikustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuoteen 2030 mennessä. Seuraavilla vuosikymmenillä kustannuslisä moninkertaistuisi, ilmenee liikenne- ja viestintäministeriön perusteellisista selvityksistä.
Kustannusarvioihin liittyy epävarmuuksia. Päästöoikeuden hinta on jo nyt korkeampi kuin ministeriön ja komission laskelmissa. Uusiutuvien polttoaineiden kysyntä laajenee kaikissa liikennemuodoissa ja tuotannon kasvu edellyttäisi laajan raaka-ainepohjan sallivaa sääntelyä. Myös teknologioiden ja markkinoiden kehitystä on vaikea ennakoida.
Merilogistiikan kustannustehokkuus on tärkeää myös Suomen positiivisen ilmastokädenjäljen näkökulmasta, sillä vähähiiliset vientituotteet matkaavat kansainvälisille markkinoille tyypillisesti juuri meritse.
Järjestöjen 8 esitystä Suomen EU-vaikuttamiseen
Meriliikenteen sääntelypäätös on tällä hetkellä Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä. Suomen kansantaloudelle asia on iso, kun 85 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meritse.
Elinkeinoelämä ja ammattijärjestöt vetoavat hallitukseen ja eduskuntaan sekä Euroopan parlamentin jäseniin, jotta ne tekevät kaikkensa talvivaikutuksen kompensoimiseksi sekä kustannusvaikutusten ja epävarmuuksien lieventämiseksi. Suomi ei saa menettää kilpailukykyään muuta Eurooppaa enemmän:
- Alusten jäissä kulun ja jäävahvisteisuuden aiheuttama lisäkustannus on hyvitettävä päästökauppa- ja meripolttoainedirektiiveissä täysimääräisesti.
- Lisäksi tulee ottaa käyttöön keinoja, joilla estetään hiilivuoto ja tasoitetaan kustannusvaikutuksia Euroopan unionin sisämarkkinoilla.
- Uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineiden laaja saatavuus on varmistettava kaikessa tuotannossa, kunnes uusia sähkö- tai vastaavia polttoaineita on riittävästi saatavissa myös merenkulun tarpeisiin.
- Merenkulun vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuutta ja hintaa on tarkasteltava EU:ssa säännöllisesti ja hyvissä ajoin ennen kuin seuraavat vaatimukset astuvat voimaan.
- Meriteknologioiden ja päästöttömien energialähteiden kehitystä on vauhditettava lisäämällä kannusteita. Tehdään esimerkiksi vedyn valmistukseen käytettävä sähkö verottomaksi EU:n sallimissa puitteissa.
- Merenkulun päästökauppatulot tulee kierrättää kokonaisuudessaan takaisin meriliikenteelle innovaatioiden ja investointien edistämiseksi. Tässä voitaisiin hyödyntää parlamentissa ehdotettua Ocean Fundia tai vastaavaa rahastoa. Jäävahvisteiset alukset tulisi huomioida rahaston toiminnassa.
- Meripolttoaineiden verottomuus tulee säilyttää EU:ssa. Meripolttoaineiden verokysymykset tulee ratkaista kansainvälisissä sopimuksissa, missä niistä säädetään.
- Kun globaali markkinaehtoinen päästöjen vähentämisjärjestelmä myöhemmin tulee voimaan, EU:n alueellinen päästökauppa tulee lakkauttaa.
Elinkeinoelämä ja ammattijärjestöt tukevat EU:n 55 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. On otettava huomioon ilmaston, kansantalouden ja työllisyyden tarpeet. On tärkeää, että suomalaisyritysten ja suomalaisten työntekijöiden kilpailukyky säilytetään ja investointiedellytykset turvataan. Päästötavoitteet tulee saavuttaa kustannustehokkaasti, teknologianeutraalisti ja markkinaehtoisesti.
Allekirjoittajat:
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus
Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus
Tuomas Aarto, toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta
Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus
Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät
Tiina Tuurnala, toimitusjohtaja, Suomen Varustamot
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK
Riku Aalto, puheenjohtaja, Teollisuusliitto
Petri Vanhala, puheenjohtaja, Paperiliitto
Kenneth Bondas, puheenjohtaja Suomen Merimies-Unioni
Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava
Samu Salo, puheenjohtaja, Insinööriliitto
Riku Salokannel, työmarkkinajohtaja, Suomen Ekonomit
Jari Jokinen, toiminnanjohtaja, Tekniikan akateemiset
Antti Palola, puheenjohtaja, STTK
Jorma Malinen, puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro
Robert Nyman, toiminnanjohtaja, Suomen Konepäällystöliitto
Johan Ramsland, toiminnanjohtaja, Suomen Laivanpäällystöliitto
Lisätietoja STTK:ssa antaa:
puheenjohtaja Antti Palola, puh. 040 509 6030