Kansainvälisillä pakotteilla on ollut suuri vaikutus Venäjän talouteen. Merkittävimmät pakotteet ovat kohdistuneet Venäjän pankkisektoriin ja ulkomaisiin valuuttavarantoihin. Venäjän pankkeja on suljettu ulos kansainvälisestä maksujen viestijärjestelmästä SWIFT:stä, mikä vaikeuttaa merkittävästi pankkien toimintaa kansainvälisesti. Venäjän keskuspankin hallussa olevia ulkomaisia valuuttavarantoja on jäädytetty, mikä puolestaan vaikeuttaa kansainvälistä kaupankäyntiä ja valuuttakurssin puolustamista.
Pakotteiden asettamisen jälkeen Venäjän ruplan kurssi heikentyi välittömästi 25 prosenttia suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Sittemmin rupla on hieman vahvistunut, mutta jäänyt selvästi aiempaa heikommaksi. Vastareaktiona valuuttakurssin heikentymiseen Venäjä tuplasi ohjauskoron 20 prosenttiin. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että euroalueella ohjauskorko on jo pitkään ollut tasan nolla prosenttia.
Vaikutusten mittaluokkaa on kuitenkin hyvin vaikeaa vielä arvioida.
Venäjän pankeissa alkoi talletuspako, kun ihmiset pyrkivät nostamaan säästönsä käteisenä. Venäjällä kansalaiset ovat myös pyrkineet hamstraamaan ulkomaista valuuttaa. Venäjä on ajautunut pankkikriisin kynnykselle. Lisäksi inflaatio on räjähtämässä käsiin.
Parhaimmillaan Venäjä onnistuu vakauttamaan valuuttakurssin ja hillitsemään inflaatiota merkittävällä koron nostolla. Pahimmillaan koron nosto ei onnistu pysäyttämään valuuttakurssin heikentymistä ja inflaatiota. Joka tapauksessa pakotteet yhdistettynä merkittävään koron nostoon ajavat Venäjän talouden syvään lamaan.
Mitä Ukrainan sota tarkoittaa Suomelle?
Pakotteet ja vastapakotteet osuvat Suomeenkin. Venäjä ei kuitenkaan ole enää Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Suomen vienti Venäjälle on lähes puolittunut vuosikymmenessä ja tuontikin laskenut. Nykyisin noin 5 % Suomen viennistä suuntautuu Venäjälle. Venäjä on silti Suomen neljänneksi tärkein kauppakumppanimaa.
Inflaation ennakoitiin hellittävän kesään mennessä, mutta nyt inflaatio voi edelleen kiihtyä. Ukrainan sota nostaa etenkin energian hintoja. Huomionarvoista on, että energiatoimitukset Venäjältä voivat katketa jo ennen kuin mitään pakotteita on kohdennettu varsinaisesti energiaan, sillä Venäjän ulkomaisia valuuttavarantoja on jäädytetty.
Sodan seurauksena yleinen epävarmuus lisääntyy. Talous- ja työllisyysnäkymät heikkenevät. Korot pysynevät alhaalla ennakoitua pidempään. Vaikutusten mittaluokkaa on kuitenkin hyvin vaikeaa vielä arvioida.
Pahimmillaan edessä voi olla stagflaation aika, jolloin heikko talouskasvu yhdistyy korkeaan inflaatioon. Stagflaatiota vastaan on hankalaa taistella rahapolitiikalla, koska korkojen nostaminen ei juuri vaikuta energian hintaan ja se heikentäisi edelleen talous- ja työllisyysnäkymiä. Stagflaatio ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä todennäköisimmältä skenaariolta.
Mitä seurauksia sodalla on palkansaajille?
Venäjän talletuspako ei vaikuttane suomalaisiin pankkeihin tai niiden asiakkaisiin. Suomalaisilla yksityisillä sijoittajilla on verrattain vähän omistuksia Moskovan pörssissä. Näin ollen Venäjän pörssin todennäköinen romahdus sen avautuessa ei vaikuta merkittävästi suomalaisiin. Toisaalta venäläisomisteisia yhtiöitä on Helsingin pörssissäkin ja myös suomalaisten yhtiöiden pörssikurssit ovat laskeneet jonkin verran.
Energian hinnan nousu näkyy palkansaajien kukkarossa. Kotitaloudet eivät juuri käytä maakaasua ja öljylämmityksen osuus on pienentynyt. Konkreettisimmin palkansaajille näkyy polttoaineiden ja sähkön kallistuminen. Kiihtyvä inflaatio ja mahdollinen ostovoiman heikentyminen näkyvät todennäköisesti palkkavaatimuksissa paikallisesti ja laajemmin seuraavalla neuvottelukierroksella.
Konkreettisimmin palkansaajille näkyy polttoaineiden ja sähkön kallistuminen.
Ukrainan sota voi tarkoittaa vastakkainasettelun kärjistymistä myös kansallisesti. Esimerkiksi russofobia voi lisääntyä, vaikkei Venäjän kansalaisilla olisi mitään tekemistä Ukrainan sodan kanssa.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta epävarmuus ja turvallisuustilanne voivat huolettaa jokaista. Oma perusturvallisuuden tunne saattaa järkkyä. Lisäksi mielenterveysperustaiset työkykyriskit ovat kasvaneet voimakkaasti jo pandemian seurauksena. Takana on jo pandemian aiheuttamaa turnausväsymystä, mikä on monessa työtehtävässä aiheuttanut merkittävää lisäkuormaa palkansaajille.
Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti