Miljoonien eurooppalaisten tavoin olen seurannut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan suuren surun ja pettymyksen tuntein.
Kyse on katastrofista etenkin ukrainalaisille siviileille. Katastrofiksi se saattaa muuttua myös Ukrainan itsenäisyydelle ja demokratialle – ja myös Venäjän omalle kehitykselle. Tosin viimeksi mainittu on jo vuosia kulkenut niin huonoon suuntaan, että mistään suuresta yllätyksestä sodan osalta ei pitäisi puhua. Putinin kaudella näitä sotia on jo nähty, ja voidaan nähdä lisää.
Silti yllätyksenä sota monelle tuli. Sen myötä saimme jälleen yhden merkittävän tapahtuman, jota emme osanneet ennakoida ajoissa. Vastaavia – vaikka ei sotia – on viime vuosina koettu trumpismin, brexitin, populismin nousun tai pandemian kautta varsin paljon. Pandemia yllätti toki itsenikin, mutta monet tapahtumat, kuten Venäjän sodat – olivat mielestäni nähtävissä. Sanon tämän jälkiviisauden uhallakin.
Demokratia, vapaus ja rauha ovat asioita, joita ei kannata ottaa itsestäänselvyyksinä edes Euroopassa
Suomessa moni vahvaan uskoon perustuva asia arvioidaan nyt uudelleen. Maa, joka on jatkuvasti hokenut itselleen ja muille ”tuntevansa venäläiset”, päätyy kuitenkin yllätetyksi lähellämme puhkeavan sodan ja Venäjän häikäilemättömän suurvaltapolitiikan vuoksi. Pienen valtion ei tulisi erehtyä näin ratkaisevan tärkeässä asiassa.
Ja jos tiedosta on ollut puutetta, tunnetta on löytynyt senkin edestä. Venäjä on jo vuosia tukenut pelolla ja kulttuurisodan älämölöllä ratsastavia populistiliikkeitä eri puolilla Eurooppaa, esimerkiksi rahalla ja hybridivaikuttamisella.
Tällä vaikuttamisella on haluttu saada länsimaat sisäisesti jakautuneeksi ja riitelemään. Siinä on usein myös onnistuttu. Populismin ja älämölön synnyttämin voimin on menty Valkoiseen taloon ja kongressia valtaamaan, tai annettu selustatukea Brittien EU-erolle. Tämä kaikki liittyy Venäjän sotatoimiin siten, että Venäjä ilmeisesti arvioi lännen olevan niin hajanainen ja heikko, että se ei puolustaisi Ukrainaa niin voimakkaasti kuin nyt on nähty. Populistit ovat pelanneet tietäen tai tahtomattaan Putinin pussiin.
Nyt Euroopalla on korkea aika seistä arvojensa takana aiempaa vahvemmin, kuten myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut. Demokratia, vapaus ja rauha ovat asioita, joita ei kannata ottaa itsestäänselvyyksinä edes Euroopassa. Sota Ukrainassa on eurooppalaisten arvojen todellinen testi. Ei dystopia eikä sotaelokuvaksi käsikirjoitettua draamaa, vaan raakaa ja veristä totta. Ilokseni myös eurooppalainen ay-liike on ottanut itseään niskasta kiinni ja korostaa näitä arvoja entistä selkeämmin sanoin ja teoin.
Olemme tällä hetkellä aivan liian tärkeiden asioiden ja valintojen edessä, joten miksi käyttäisimme aikamme ja energiamme kiistelyyn turhista asioista.
Samanaikaisesti tulisi erottaa suuret ja tärkeät kehityskulut, tapahtumat ja uhat turhasta hälinästä. Suhteellisuudentajua siis tarvitaan.
Viime vuosina liian moni on liian helposti turhautunut demokraattisen yhteiskunnan hitauteen tai väitettyyn tehottomuuteen. Jotkut puhuivat joitakin vuosia sitten, että olemme ”Pohjois-Korean tai Venezuelan tiellä”. En edes muista mihin se liittyi. Ehkä verotukseen, vai oliko se johonkin ohi menneeseen investointiin? Tai puoli tuntia ovi-liveä työmarkkinaneuvotteluissa tai hallituksen koronapäätöksiä odoteltaessa, niin somessa huudellaan jo Suomen perikatoa ja vahvan johtajan perään. Länsimaissa täysin normaali kansalaistottelemattomuus saa monissa aikaan vihan tunteita ja väkivallalla flirttailua. Suhteellisuudentajua voisimme jokainen harjoittaa enemmän.
Olemme tällä hetkellä aivan liian tärkeiden asioiden ja valintojen edessä, joten miksi käyttäisimme aikamme ja energiamme kiistelyyn turhista asioista. Kävi Ukrainassa miten tahansa, maailma ympärillämme ja etenkin Venäjä ovat muuttuneet niin paljon, että huomiomme tulisi politiikassa keskittyä olennaiseen. Yllätyksiin ei enää ole varaa eikä älämölöön pidä tuhlata aikaa.
Jaakko Haikonen
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija
** Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC järjestää yhdessä ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin kanssa kansainvälisen solidaarisuuspäivän Ukrainan tilanteen vuoksi tiistaina 15. maaliskuuta. STTK kannustaa myös työpaikkoja osallistumaan Ukrainan tukemiseen mahdollisuuksien mukaan.