Suomessa opiskelee vuosittain ainakin yli kolme tuhatta erityistä tukea tarvitsevaa ja ammattiin tähtäävää opiskelijaa, jotka suorittavat opintoihinsa kuuluvia harjoitteluita. Suomessa on kuusi erityisammattioppilaitosta ja näissä oppilaitoksissa on mahdollista hakea opiskelemaan yhteensä 23 eri ammatilliseen perustutkintoon ja lisäksi valmentaviin koulutuksiin. Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita opiskelee myös kasvavissa määrin yleisopetusta noudattavissa oppilaitoksissa.
Jo opintojen aikana harjoittelupaikkaa etsiessä opiskelijalta odotetaan tietynlaisia työelämätaitoja ja itseohjautuvuutta. Jos opiskelijalla on esimerkiksi jokin erityisen tuen tarvetta aiheuttava diagnoosi, työelämätaitojen oppiminen voi olla haasteellista ja jo harjoittelupaikkaa hakiessa muodostuu tilanne, missä esteettömyys ja työelämän tasavertaisuus eivät toteudu. Esteettömyys käsittää kaikille ihmisille sopivat tilat, ympäristöt, palveluiden ja tavaroiden helppokäyttöisyyden ja oikea-aikaisen ja helposti ymmärrettävän tiedonsaannin. Tämän lisäksi se on myös ihmisoikeus.
On hyvä muistaa, että on myös paljon asioita, jotka eivät näy ja jonka vuoksi voi tarvita erityistä tukea opiskeluun ja työelämään.
Usein esteettömyyteen ja erityisen tuen tarpeen piiriin mielletään ensimmäisenä liikuntarajoitteiset ihmiset. On hyvä muistaa, että on myös paljon asioita, jotka eivät näy ja jonka vuoksi voi tarvita erityistä tukea opiskeluun ja työelämään. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset aistiesteet, neurologiset sairaudet tai mielenterveyshäiriöt.
Sopivan harjoittelupaikan löytäminen erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle ei ole itsestään selvää. Erityisammattioppilaitosten ohjaajat ja opettajat kartoittavat alueellisesti eri alojen harjoittelupaikkoja ja niiden puitteita. Lähtökohtaisesti harjoittelupaikkojen jakautuminen yleisopetusta noudattavien ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden välillä ei toteudu tasavertaisesti, koska esteettömyys ei läheskään aina toteudu työpaikoilla. Erityistä tukea tarvitsevaa työntekijää palkatessa työpaikka voi saada Kelalta tukea työympäristön muokkaamiseen esteettömäksi. Harjoitteluita varten tätä tukea ei kuitenkaan voi saada, jolloin harjoittelun toteutuminen voi jäädä kiinni siitä, että opiskelija ei pysty menemään harjoittelupaikkaan omien esteidensä ja rajoitteidensa kanssa.
Työhönvalmentaja Marika Nummela kertoo, että käy opiskelijoiden kanssa aina tutustumassa harjoittelupaikkaan ennen harjoittelujakson alkamista. Tällöin on mahdollista sopia erilaisista ehdoista ja keskustella opiskelijan tuen tarpeista ja niiden toteutumisen mahdollisuuksista harjoittelupaikassa. Oppilaitoksen ohjaaja osallistuu ainakin ensimmäiseen harjoittelupäivään opiskelijan kanssa ja tarvittaessa tekee useita käyntejä harjoittelupaikkaan. Näin pyritään takaamaan harjoittelun onnistuminen kaikkien osapuolien näkökulmasta.
Työmarkkinoiden ja harjoitteluiden tulisi olla saavutettavissa kaikille ja yksi keino tämän mahdollistamiseen on esteettömyyden huomioiminen työpaikoilla
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan harjoittelua ei tule harjoittelupaikassa verrata yleisopetusta noudattavan opiskelijan työharjoitteluun. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija ei välttämättä pysty esimerkiksi käsittämään kokonaisuuksia, vaan keskittyy mielellään yhteen tehtävään kerrallaan. Myös ohjaamisessa selkeiden ja yksittäisten ohjeiden antaminen on tärkeää. Tässä kohtaa ohjaajakoulutuksen merkitys korostuu ja siinä olisikin hyvä ottaa omana osiona huomioon erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen. Esimerkiksi Spesia tarjoaa verkkokoulutusta ohjaajille. Lisäksi opiskelijalla on harjoittelussa mukana kansio, missä on vinkkejä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kanssa toimimiseen.
Kiitosta ovat saaneet harjoittelupaikat, missä asenne on kohdillaan ja ympäristö vastaanottava. Monesti esteettömyyden toteuttaminen voi olla työharjoittelupaikalle pienten asioiden huomioimista, mutta rajoitteita ja esteitä omaavalle opiskelijalle nämä asiat voivat olla edellytys harjoittelun onnistumisen kannalta.
Työmarkkinoiden ja harjoitteluiden tulisi olla saavutettavissa kaikille ja yksi keino tämän mahdollistamiseen on esteettömyyden huomioiminen työpaikoilla. Työelämässä tulisi huomioida erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja työntekijöiden kohdalla erityiset taidot ja mielenkiinnon kohteet ja tätä kautta huomata heidän potentiaalinsa erilaisissa tehtävissä. Nummela toivoo, että työpaikoissa murrettaisiin ennakkoluuloja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden suhteen ja suhtauduttaisiin heihin avoimesti ja myönteisesti.
Roosa Hyppölä
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja.
Blogia varten haastateltiin Marika Nummelaa, joka työskentelee Ammattiopisto Spesiassa työhönvalmentajana.