STTK:n lausunto valtiovarainministeriölle
Kommentit yleisesti esityksen tavoitteista ja ehdotetuista ratkaisuista
Ehdotuksen tavoitteet, eli digitallinen henkilöllisyystodistus ja ulkomaalaiselle tarkoitetun digitallisen asiointivälineen tuottaminen ja käyttö, ovat kannatettavia ja sopivat suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteita kohti mennessä on kuitenkin korostettava laitteiden ja sovellusten tietoturvallisuutta ja käyttäjien tietosuojaa, luotettavaa tietojen käyttöä ja säilytystä, sekä helppokäyttöisyyttä ja tarvittavan henkilökohtaisen tuen järjestämistä.
Tietoturvan ja tietosuojan vuoksi kannatettava tavoite on, että mikään muu toimija ei viranomaisen lisäksi voisi tuottaa tällaista henkilöllisyystodistusta asioinnissa hyödynnettäväksi.
Teknologian hyvään soveltamiseen kuuluu tietoinen pyrkimys edistää teknologian avulla joitain arvokkaiksi katsottuja yhteiskunnallisia tavoitteita. Tällaisia ovat yksilön perusoikeuksien turvaaminen ja henkilökohtaisen tietosuojan varmistaminen.
Kaikessa digitaalisessa kehittämisessä on korostettava ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja tavoitetta parantaa kansalaisten osallisuutta, luottamusta ja yhteiskunnan demokratiakehitystä, sekä perusoikeuksien ja erityisesti henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn noudattamista.
STTK edellyttää, että palvelujen kehittämiseen sisällytetään sellaista säätelyä, jolla turvataan yksilön tietosuoja ja yksilön vahvat oikeudet omien tietojen hallintaan. Tämä on otettu hallituksen esityksessä huomioon, mikä edistää hankkeen hyväksymistä.
Lisäksi olisi mahdollistettava, että kansalaiset voisivat laskuttaa omien tietojensa käytöstä esim. yrityksiä, kieltää kokonaan joidenkin tietojensa käytön tai tuhota haluamansa tiedot.
Kommentit digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta
Julkisen ja yksityisen sektorin tiedon turvallisuutta, kuten esim. henkilöllisyyden varmistamisen digitaalisia välineitä, ei voi jättää vapaaehtoisten pelisääntöjen varaan, vaan tässä tarvitaan yksityisyyden turvaavaa ja eettiset periaatteet sisältävää lainsäädäntöä. Muutoin luottamusta kansalaisten ja yritysten/julkisen sektorin välille on mahdotonta rakentaa.
Valtiovarainministeriön hankkeessa tunnistettiin suurimpina esteinä sähköisen tunnistamisen käytölle digitaalisissa palveluissa varsinaisten asiointipalvelujen vaikeakäyttöisyys. Osa käyttäjistä on toisaalta edelleen sähköisen tunnistamisen käyttömahdollisuuksien ulkopuolella. Yhtä tärkeää kuin yleinen kaikille kansalaisille tarkoitettu henkilökortti, on edistää toimintarajoitteisten kuluttajien digitaalisen identiteetin saanti- ja käyttömahdollisuuksia.
Olennaista on varmistaa, että julkisten palvelujen digitalisoinnissa on tarjolla kattavasti myös vaihtoehtoisia palvelukanavia, joiden avulla asiointi voidaan tehdä henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisen palvelun tarvetta ei saa aliarvioida, vaan suunnittelussa on oltava alusta lähtien mukana realistinen kuva erilaisista asiakasryhmistä ja heidän palvelutarpeistaan.
Henkilökohtainen palvelu on rakennettava alusta lähtien sisälle kaikkiin digitaalista asiakkuutta tavoitteleviin palvelukonsepteihin, jotta vältytään asiakkaille oikeanlaisen palvelumallin puutteesta johtuvista hankaluuksista ja lisäkustannuksista. Tämä koskee myös digitaalista henkilöllisuustodistusta.
Kommentit ulkomaalaisen digitaalisesta asiointivälineestä
STTK kannattaa ulkomaalaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä digitaalinen identiteetti ja hyödyntää sitä asioinnissa.
Kommentit hallituksen esityksen luonnoksesta sekä esitetystä sääntelystä yleisesti
STTK muistuttaa, että yksilön perusoikeuksien näkökulmasta julkisen sektorin on turvattava kansalaisille mahdollisuudet ja välineet sähköiseen asiointiin osallistumisoikeuksien, hyvän hallinnon ja yhdenvertaisuuden nimissä. Julkinen hallintotehtävä on käsitettävä ensisijaiseksi, mikäli digiprosessien koetaan hämärtävän yksityisen ja viranomaistoimijan rajoja. Koko hankkeen lähtökohtina tulee olla perusoikeuksien toteutuminen digitaalisten palvelujen käytössä sekä vahva sähköinen tunnistamisen.
Kommentit vaikutusten arvioinnista yleisesti
Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen ja erilaisten omadata-järjestelmien käyttö viranomaispalveluissa on hyvä askel eteenpäin sujuvan palvelun kehittämisessä. Se kuitenkin edellyttää valmista lainsäädäntöä ennen kuin järjestelmä lanseerataan kansalaisten käyttöön. Järjestelmän onnistunut lanseeraus edellyttää riittävän isoja, kattavia ja ajallisesti pitkäjänteisiä koulutus- ja tiedotuskampanjoita niin kansalaisille, että viranomaisille itselleen.
Hallituksen esityksestä on jäänyt pois onnistuneen toteutumisen kannalta olennainen asia, eli kaikkien viranomaispalveluissa olevien täydennyskouluttaminen uuden henkilöllisyystodistuksen ominaisuuksiin, tietoturvaan ja suojaan, kansalaisten oikeuksiin hallita omia tietojaan, sekä henkilökohtaisen palvelun osaaminen ja sen järjestäminen yhdessä uuden välineen lanseerauksen kanssa.
Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdotuksen merkittävimmät vaikutukset liittyvät digitallisen henkilöllisyyden tietojärjestelmään ja sen hallintaan sekä ulkomaalaisen digitallisen asiointivälineen tuottamiseen. Keinoja tämän vaikutuksen onnistuneella tavalla ei tuoda esille, vaikka niiden pitäisi olla mukana suunnittelussa jo alusta alkaen.
Samoin vaikutuksen organisaatioon ja henkilöstöön todetaan henkilölukujen osalta ja mainitaan asiakastukitehtävät ja tietojärjestelmien kehittäminen ja yläpito, mutta keinoja varmistaa uudistuksen toteutuminen ei pohdita. Toimenpidesuunnitelmia tarvitaan muun muassa viranomaispalveluissa olevien kaikkien henkilöstöryhmien kouluttamiseen ja toiminnan muutoksista johtuvien työtapojen ja menettelyiden johtamiseen ja organisointiin.
Digi- ja väestöviraston rekisterinpidon vastuulle tulevaksi on suunniteltu henkilötietoja sisältävien rekisterietä, joiden tietoturvaan ja tietosuojaan on kiinnitettävä erityisetä huomiota. Ehdotus aiheuttaa erityisiä tehtäviä, jolloin näitä tietoja käsittelevien henkilöiden osalta on arvioitava paitsi heidän luotettavuuttaan, myös osaamistaan, ja korjattava kaikki puutteet tässä.
Digitaalisen henkilökortin luotettavuus tarkoittaa vahvaa järjestelmän kehityksen ja seurannan eettisyyttä, ”valmista” tuotetta (ei harjoittelukappaleita!), sekä vahvaa tietosuojaa ja -turvaa. Luotettavuuteen kuuluu itseisarvoisesti järjestelmän valvonta, nopea huolto ja edelleen kehittäminen. Erityisesti verovaroin kehitetyn julkisen palvelun järjestelmän pitää olla julkisesti valvottu ja sen toiminnasta pitää löytyä selkeät vastuutahot.
Aivan keskeistä on, että yksilön perusoikeuksien näkökulmasta julkisen sektorin on turvattava kansalaisille mahdollisuudet ja välineet sähköiseen asiointiin osallistumisoikeuksien, hyvän hallinnon ja yhdenvertaisuuden nimissä. Julkinen hallintotehtävä on käsitettävä ensisijaiseksi, mikäli digiprosessien koetaan hämärtävän yksityisen ja viranomaistoimijan rajoja.
Koko hankkeen lähtökohtina tulee olla perusoikeuksien toteutuminen digitaalisten palvelujen käytössä sekä vahva sähköinen tunnistamisen. Tämän varmistamiseksi eivät riitä pelkät viestinnälliset keinot, vaan heti suunnittelun alusta lähtien on tehtävä toimenpidesuunnitelma henkilökohtaisen tukipalvelun järjestämiseksi, tarvittavien digiasioinnin välineiden saatavuuden varmistamiseksi sekä vaihtoehtoisten tunnistustapojen rakentamiseksi. Tämän lisäksi on huolehdittava käyttäjien koulutuksesta uusien välineiden käyttöön sekä kattavasta ja selkeästä viestinnästä.
Leila Kurki
STTK ry