Venäjän sotatoimet tuovat eteemme vihreän siirtymän nopeammin kuin odotimme. Yritysten edessä olevat odottamattoman nopeat tuotantorakenteiden muutokset ulottuvat koko työssä käyvään väestöön. On tärkeää, että kansainvälisesti arvostettu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta huolehtii yritysten lisäksi myös ihmisten selviytymisestä meneillään olevien kriisien yli.
Vihreä siirtymä jo itsessään edellyttää valtavaa työikäisen väestön koulutustason ja osaamisen kehittämistä. Muutosta nopeuttavat Venäjään liittyvät pakotteet enemmän kuin mitä edes julkisesti halutaan kertoa.
Suomalaiset ovat ilmaisseet harvinaisen yksimielisesti, millä tavalla Suomen turvallisuutta halutaan rakennettavan. On tärkeää, että myös kansalaisten turvaa työelämässä ja toimentuloa rakennetaan samanlaisella yksimielisyydellä. Vihreä siirtymä edellyttää oikeudenmukaisuutta onnistuakseen.
Poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa Suomen työelämän ratkaisuja tulee rakentaa yhdessä sen kohteena olevien työntekijöiden ja heitä edustavien ammattiliittojen kanssa – ei ainoastaan elinkeinoelämän ehdoilla.
─ Euroopassa kymmeniä miljoonia ihmisiä joudutaan uudelleen kouluttamaan. Suorittava työntekijätyö tulee vähenemään. Koulutusta vaativa asiantuntijatyö tulee lisääntymään. Tämä on myös Suomen suunta. Vaikka jokainen sukupolvi on osaavampi ja koulutetumpi kuin edellinen, sukupolvien myötä tapahtuva luonnollinen koulutustason muutos ei riitä. Jotta pysymme kilpailussa mukana, jo nyt työelämässä olevia sukupolvia pitää kouluttaa, sanoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
Suomessa on vahva sopimisen kulttuuri, jota arvostetaan muualla Euroopassa.
─ Tätä sopimisen kulttuuria osa yksityisen sektorin elinkeinoelämän päättäjistä on jo pitkään halunnut romuttaa. Samalla he tulevat romuttaneeksi arvostetun mielikuvan suomalaisista maailman onnellisimpana kansana, huomauttaa Malinen.
Suomi tarvitsee jo tänään ja tulevaisuudessa lisää työvoimaa ja lisää osaamista.
─ Nuorten työntekijöiden koulutus on elintärkeä, mutta ikääntyvien koulutus koko työelämän ajan on myös välttämätöntä. Pron tutkimusten mukaan työnantajien maksamien koulutuspäivien määrä ikääntyville vähenee vuosi vuodelta, vaikka niiden määrän pitäisi ehdottomasti lisääntyä.
Nykyisellä väestöllä elinkeinoelämä ei saa riittävästi työvoimaa, jolla ylläpidetään tuotanto nykyisellään tai sitä kasvatetaan. Hyvinvointivaltiomme tarvitsee lisää koulutettuja osaajia.
─ Onko elinkeinoelämän tulevaisuudenkuva ja valttikortti rekrytoinnissa seuraava: takaamme sinulle kaksi pienipalkkaista työtä, joista saatavalla palkalla et kykene elättämään itseäsi ja läheisiäsi? Houkutteleva tarjousko maailman onnellisimman kansakunnan elinkeinoelämältä, kysyy Malinen.
Ammattiliitto Pron edustajisto kokoontui kevätkokoukseensa Kirkkonummen Majvikissa 13. – 14. toukokuuta.
Pro – yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista
Ammattiliitto Pron jäseniä ovat koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esihenkilöt alaan katsomatta.
Olemme suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden vahva, osaava ja vastuullinen vaikuttaja.
Perustehtävämme on parantaa jäsentemme ja alalle kouluttautuvien toimeentuloa eri elämäntilanteissa, hyvinvointia työssä ja vapaalla sekä kehittymis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tarjoamme monipuoliset, hyödylliset ja rahanarvoiset jäsenedut ja -palvelut. Meihin kuuluu 120 000 jäsentä ja neuvottelemme 75 virka- ja työehtosopimusta. Olemme STTK:n jäsen.