Kävimme läpi Vihreiden puoluekokouksen 21 aloitetta ja kommentoimme 8 aloitetta. Aloitteissa oli paljon mielenkiintoisia avauksia.
Haluamme keskustelevana keskusjärjestönä osallistua ulkopuolisina siihen yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota puoluekokouksissa käydään. Puolueet, kuten ammattiyhdistysliikekin, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tarvitsemme lisää vuoropuhelua näiden liikkeiden välille.
Toivotamme antoisia keskusteluja ja hyviä päätöksiä tänä poikkeuksellisena aikana. Toivottavasti kommenttimme herättävät ajatuksia ja keskustelua myös puoluekokouksen jälkeenkin kanssamme!
1. Ikääntyneiden toimintakyvystä huolehdittava
Ikävihreät esittävät, että Vihreä liitto ottaa kantaa ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittavaan ikääntyneiden neuvolatoimintaan.
STTK kommentoi:
Toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisy on olennaista ikääntyneiden elämän laadun säilyttämiseksi. Yhteiskunnan näkökulmasta ennaltaehkäisy säästää erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon resursseja, kun ongelmiin päästään tarttumaan oikea-aikaisesti.
Sote-uudistuksen yhteydessä kehitettävien tulevaisuuden sote-keskusten toimintaideana on nimenomaan ennaltaehkäisyyn panostaminen ja asiakkaiden ohjaaminen oikeiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Vanhustyöhön erikoistunut neuvonta istuu STTK:n näkemyksen mukaan tähän tavoitteeseen hyvin. Olennaista on, että kaikkien asiakasryhmien erityistarpeisiin osataan vastata.
On tärkeää kuitenkin muistaa, että pelkkä palveluiden tarjoaminen ei ohjaa asiakkaita niiden piiriin. Tyypillisesti ne jotka ennaltaehkäisevästä elintapa- tai terveysneuvonnasta hyötyisivät, eivät niihin hakeudu. Hoitokontakti olisi hyvä muodostaa heti eläkkeelle jäännin yhteydessä, jotta siirtymä työterveyshuollon piiristä julkisenterveydenhuollon piiriin tapahtuisi jouhevasti ja hoitosuhde saataisiin luotua.
2. Tilapäisen suojelun perusteella Suomessa oleskelevien lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tulee taata
Helsingin Vihreä seura ry esittää, että myös tilapäisen suojelun perusteella maassa olevien lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen taataan.
STTK kommentoi:
EU:n päätöksen mukaan kaikki Ukrainasta Euroopan unionin alueelle ja myös Suomeen saapuvat sotaa pakenevat henkilöt ovat oikeutettuja tilapäiseen suojeluun. Henkilöt voivat halutessaan hakea myös turvapaikkaa Suomeen saavuttuaan. Arvioiden mukaan Ukrainasta tulee saapumaan Suomeen kuluvan vuoden aikana jopa 80 000 pakolaista. Merkittävä osa heistä on lapsia ja nuoria. Lasten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä vastaavat kunnat, joille valtio korvaa pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset.
Sisäministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ohjeistaneet kuntia tilapäistä suojelua saavien lasten ja nuorten osalta. Tilanteessa, jossa lapsen huoltaja esimerkiksi työskentelee tai opiskelee, on tilapäisen suojelun piirissä olevilla sekä turvapaikkaa hakevilla lapsilla oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen. Kunnat ovat velvollisia antamaan neuvontaa ja ohjausta myös kunnassa käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista. Turvapaikan saaneella perheellä ja lapsella on yhtäläinen oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen kuin muillakin lapsilla, joiden kotikunta on Suomessa.
Ministeriöt kannustavat kuntia varhaiskasvatuksen tarjoamiseen myös niille tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille, joiden vanhemmat eivät työskentele tai opiskele, tai joiden turvapaikkaprosessi on kesken. Mitään velvoitetta järjestää varhaiskasvatus myös näiden perheiden lapsille, ei kunnilla kuitenkaan toistaiseksi ole.
STTK yhtyy Helsingin Vihreä seura ry:n ja puoluehallituksen näkemykseen, että varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus lapsen oppimisvalmiuksiin, kielellisiin valmiuksiin sekä arjen turvallisuuden rakentumiseen. Varhaiskasvatus on esimerkiksi suomen ja ruotsin kielen oppimisen kannalta erityisen tarpeellista. STTK katsookin, että varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen etu ja oikeus, joka perustuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatus toisaalta tukee myös vanhempien mahdollisuuksia kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan.
4. Suruvapaa lapsensa menettäneille vanhemmille
Vihreät naiset esittävät kuuden kuukauden suruvapaata lapsensa menettäneille vanhemmille.
5. Suruvapaa alaikäisen lapsensa menettäneille vanhemmille
Rovaniemen vihreät esittävät puolen vuoden suruvapaata alaikäisen lapsensa menettäneille vanhemmille, jonka voisi halutessaan pitää myös lyhyempänä.
STTK kommentoi aloitteita 4. ja 5.:
STTK:n mielestä asia on erittäin tärkeä ja kannatettava. Kyse on enintään noin 500 perheestä vuositasolla, joten taloudellinen kustannus ei ole iso, mutta inhimillisen perhepolitiikan näkökulmasta asialla on kuitenkin suuri merkitys menetyksen kohtaaville perheille.
Asiaan liittyy kuitenkin paljon erilaisia yksityiskohtia, jotka edellyttäisivät laajaa ja perusteellista kolmikantaista selvittelyä ja valmistelua mahdollisen lainsäädännön toteutumiseksi.
6. Vuoroasuvan lapsen molemmilla vanhemmilla tulee olla oikeus asumistukeen riippumatta siitä, missä lapsi on kirjoilla
Vihreät naiset esittävät, että Vihreät edistää vuoroasuvien lasten molempien vanhempien oikeutta asumistukeen riippumatta lapsen kirjoillaolo-osoitteesta.
STTK kommentoi:
Perheitä on syytä tukea paremmin siinä, että voivat hoitaa lastaan, vaikka asuisivatkin eri osoitteissa. Keskeistä on etenkin pienituloisten perheiden tukeminen.
Asumistuki on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta ja mm. lapsilisät ja palvelut ovat myös merkityksellisiä. Etenkin palvelupuoli on tärkeä, koska esim.koulukyydeillä (järjestetään vain yhteen osoitteeseen) on usein tärkeämpi merkitys vuoroasumisen onnistumiselle, kuin lapsilisän jakamisella kumpaankin talouteen. Pienituloisilla toki myös rahan merkitys korostuu.
Asumistuen tarkoituksesta yksilö- vai perhekohtaisesti on tarkoitus ratkoa sosiaaliturvan uudistamisen komiteassa ja on yksi sen työn keskeisistä kysymyksistä.
Etuuksien osalta voitaisiin siirtyä yhä laajemmin yksilökeskeiseen malliin, mutta kuitenkin niin, ettei esim. lapsiperheiden etuuksista/tuesta samalla leikata. Asumistuki on kuitenkin julkiselle taloudelle varsin suuri menoerä kuten puoluehallituksen vastauksessakin todetaan, joten asia ei ole helppo. Asumistuen kehittäminen (mahdollinen muuttaminen yksilökeskeiseksi) on paljon suurempi kysymys kuin vuoroasumisen tukeminen ja tätä kysymystä pitäisi tarkastella samalla paljon laajemmin kuin pelkästään vuoroasumisen näkökulmasta.
8. Vihreät keinot julkisen talouden kestävyyteen
Viite – Tieteen ja teknologian Vihreät ry, TalousVihreät ry sekä henkilöjäsenet Antti ’Jogi’ Poikola, Sakari Kouti ja Ville Aarnio esittävät, että puoluekokous sitoutuu julkisen talouden budjettien tasapainottamiseen keskipitkällä aikavälillä ja asettaa puoluehallitukselle tavoitteeksi löytää tähän kestäviä keinoja.
STTK kommentoi:
Aloitteen perimmäinen tarkoitus on tärkeä: julkisen talouden budjettien tasapainottaminen sekä tavoitteiden löytäminen kestäviksi keinoiksi.
Aloitteessa ollaan huolissaan julkisesta taloudesta, mutta ensimmäisenä tavoitteena on asettaa veroasteelle katto. Aloitteessa suhtaudutaan myös melko kritiikittömästi VM:n annettuihin arvioihin, vaikka esimerkiksi Euroopan komissio ennustaa julkisen velka-asteen laskua tulevaisuudessa. Huomiona myös, että pitämällä veroaste viime vuoden tasolla 42,7 % niin mainittu 5 mrd e julkisen talouden vahvistamiseksi tapahtuisi. VM nimittäin ennustaa veroasteen laskevan tasan 41 %:iin tulevina vuosina. Tähän voisi kiinnittää huomiota erityistä huomiota.
Kokonaisuutena vähän talouspoliittisesti sekava aloite, jossa sekoittuu huoli julkisesta taloudesta, veroasteesta ja investoinneista. Esimerkiksi huoli (riittävän matalasta) veroasteesta on selvässä ristiriidassa julkisen talouden vahvistamisen ja investointien tekemisen kanssa. Kannattaa myös huomata, että vaikkapa veronkierron ehkäiseminen kasvattaa automaattisesti veroastetta (sehän mitataan maksetut verot jaettuna BKT:llä), kun verotuloja kertyy lisää ilman, että kenenkään veroastetta varsinaisesti nostetaan.
9. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, varastointia ja materiaalien kierrätystä koskevien tekniikoiden ja ratkaisujen tutkimusta ja tähän kohdistuvaa tukea on lisättävä vielä tällä hallituskaudella
Henkilöjäsenet Marika Paavilainen, Laura Malme, Merva Mikkola. Marika Visakova, Teresia Volotinen ja Leena Vorne esittävät, että uusiutuvien teknologioiden tutkimusta tulee tukea lisää vielä tällä hallituskaudella.
STTK kommentoi:
Aloite on hyvä ja STTK pitää uusiutuvien energialähteiden tutkimusta erittäin tärkeänä.
10. Kestävän kehityksen varmistamiseksi myös aineettoman pääoman merkitys tulee huomioida
Pohjois-Satakunnan Vihreät esittävät kestävän kehityksen varmistamiseksi vaihtoehtoisia hyvinvointimittareita.
STTK kommentoi:
STTK pitää aloitetta tärkeänä ja on vaatinut aidon kehityksen mittaria (General Progress Indicator, GPI) läpi hallituskauden. Talouskasvua ei pidä tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Ilmastonmuutos asettaa kasvulle rajat ja kestävän hyvinvoinnin mittaaminen edellyttää vaihtoehtoisten mittareiden käyttöönottoa BKT:n rinnalle. Aidon kehityksen mittari mittaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista hyvinvointia. GPI tulisi ottaa käyttöön talouspoliittisen päätöksenteon tueksi.
Vastauksessaan puoluehallitus mainitsee jo tehtyjä linjauksia ja siinä yhteydessä puhutaan reilusta siirtymästä. Käsitettä ei kuitenkaan avata sen tarkemmin, ja työntekijöiden ja organisaatioiden oikeudenmukainen siirtymä on sivuutettu. Vihreän siirtymän toimien uskottavuus ja hyväksyttävyys riippuu työelämän ja työntekijäryhmien sitoutumisesta toimenpiteisiin ja tämä vaatii nyt työssä olevien uuttaa osaamista sekä alakohtaisia selvityksiä työllisyysnäkymistä ja tehtävien muutosvaatimuksista.
Lisätietoja STTK:ssa: Elena Gorschkow, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, elena.gorschkow@sttk.fi, 044 743 1725
Antti Palola | 19.5.2022