Harmaaksi taloudeksi nimitetään sellaista laillista liiketoimintaa, jossa kierretään lakisääteisiä maksuja ja velvoitteita. Näin pyritään aikaansaamaan epäreilua liikevoittoa, ja laillisesta liiketoiminnasta tulee osa talous- tai muuta rikollisuutta. Tyypillinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiö on työnantajavelvoitteiden laiminlyönti sekä työntekijöihin kohdistuvat väärinkäytökset. Erityisesti ulkomaalaiset työntekijät ovat alttiita harmaan talouden piirissä tapahtuvalle hyväksikäytölle, työsyrjinnälle, kiskonnalle ja ihmiskaupalle.
Vuoden 2022 alussa tehty harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaistahojen haastattelututkimus toi esiin, että kevytyrittäjyys lisääntyy työmarkkinoilla. Se myös toimii nykyisin harmaan talouden väylänä työnantajan velvollisuuksien ulkoistamiseksi työntekijälle. Näin todettiin tapahtuvan erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Työntekijä toimii kevyt- tai yksinyrittäjänä sellaisessa tilanteessa tai olosuhteissa, joissa hän on työntekijän kaltaisessa riippuvuussuhteessa työnantajaan.
Esimerkiksi kausityöhön Suomeen saapuvia marjanpoimijoita on voitu työllistää toimeksiantosuhteeseen kevytyrittäjiksi. Työn suorittajilla ei kuitenkaan ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa toimeksiannon sisältöön tai vaihtaa toimeksiantajaa työskentelyn aikana. Yrittäjyys – myös kevytyrittäjyys – kun edellyttää, että yrittäjä vastaa esimerkiksi työn lopputuloksesta, hinnoittelusta, työtehtävistä, asiakkaista, työvälineistä ja työntekopaikasta. Toimeksiantajalla ei myöskään ole työnjohto-oikeutta suhteessa kevytyrittäjään. Yrittäjälle kuuluu myös näiden valintojen tuottama voitto tai tappion riski.
Kevytyrittäjä vastaa yritykselle kuuluvista lakisääteisistä maksuista ja velvoitteista itse. Työntekijän statuksen muuttaminen toimeksiantosuhteiseksi kevytyrittäjäksi voi synnyttää työn teettäjälle melkoiset säästöt erityisesti, jos työntekijöiden määrä on suuri. Esimerkiksi työttömyys- ja eläkevakuutusmaksun tai työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen hoitamatta jättäminen tuo perusteetonta kilpailuetua verrattuna sellaisiin työnantajiin, jotka hoitavat velvoitteensa.
Lakien ja velvoitteiden kiertäminen rangaistavaa
Jo maalaisjärjellä voi päätellä, että esimerkiksi Suomeen ensimmäistä kertaa Euroopan unionin ulkopuolelta saapuvalla henkilöllä, jonka kielitaito ja suomalaisen luonnonvara-alan tuotantoketjujen, lainsäädännön sekä yhteiskunnan tuntemus on heikko, ei ole riittäviä valmiuksia itsenäisen yritystoiminnan käynnistämiseen maassamme. Hän voi joko joutua hyväksikäytön uhriksi tai saada perusteetonta kilpailuetua säntillisesti velvoitteensa hoitaviin yrityksiin nähden. Yhtä kaikki harmaan talouden rajamailla liikutaan.
Järjestelyt, joiden tavoitteena on kiertää lakia ja velvoitteita, ovat rangaistavia. Joissain tapauksissa asiaan voi liittyä tietämättömyyttä tai virheellinen käsitys siitä, kuka vastaa esimerkiksi vakuutuksista. Monesti työntekijä – erityisesti heikon kielitaidon takia – ei itse tunnista omaa asemaansa tai tunnista työsopimuksen ja toimeksiantosopimuksen eroa. Silloin puhutaan pakkoyrittäjyydestä, ja vakavimmissa tapauksissa työperäisestä hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta.
Viranomaiskyselyssä tunnistettiin järjestäytyneen rikollisuuden tiivis kytky työperäiseen hyväksikäyttöön, eikä kyse ei ole pienestä ilmiöstä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntayksikön tietojen mukaan vuonna 2021 työsuojeluviranomainen teki 1 571 tarkastusta ulkomaalais- ja 1 160 tarkastusta tilaajavastuuvalvonnassa. Näillä tarkastuksilla havaittiin muun muassa joka viidennellä tarkastuksella työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä sekä suuria puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa ja palkkauksessa. Tilaajavastuuvalvonnassa puolestaan annettiin yli 1 700 toimintaohjetta tilaajavastuulain rikkomisesta. Taloudelliset vaikutukset nousevat miljardeihin. (Lähde: Vero)
Ukrainan pakolaiset haavoittuvassa asemassa
Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät jo suomalaisilla työmarkkinoilla. Pakolaiset ovat siellä erityisen haavoittuvassa asemassa, koska tarve tuloille altistaa myös hyväksikäytölle. Työllistyminen tapahtuu usein aloille, joissa ei tarvita suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lyhytkestoisessa ja kausityössä työntekijöiden kova vaihtuvuus madaltaa kynnystä väärinkäytöksiin. Ukrainan pakolaisilla on EU-alueella työnteko-oikeus. Heillä on myös työntekijöinä samat oikeudet ja velvoitteet kuin kaikilla muilla Suomen työmarkkinoilla työskentelevillä työntekijöillä.
Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.