Kävimme läpi Keskustan puoluekokouksen 294 aloitetta ja kommentoimme 22 aloitetta. Aloitteissa oli paljon mielenkiintoisia avauksia.
Haluamme keskustelevana keskusjärjestönä osallistua ulkopuolisina siihen yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota puoluekokouksissa käydään. Puolueet, kuten ammattiyhdistysliikekin, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tarvitsemme lisää vuoropuhelua näiden liikkeiden välille.
Toivotamme antoisia keskusteluja ja hyviä päätöksiä tänä poikkeuksellisena aikana. Toivottavasti kommenttimme herättävät ajatuksia ja keskustelua myös puoluekokouksen jälkeenkin kanssamme!
120. Energiaomavaraisuus
121. Energiaomavaraisuuden turvaaminen
122. Suomesta energiaomavarainen
123. Turpeen energiakäyttövalmiudet säilytettävä huoltovarmuutemme turvaamiseksi kriisiaikoina
124. Suomen huoltovarmuutta vahvistettava
125. Suomi tarvitsee turvetta tulevaisuudessakin
STTK kommentoi:
STTK pitää energiaomavaraisuuden kehittämistä erittäin tärkeänä. STTK kuitenkin haluaa kehittää energiaomavaraisuutta ydinvoiman ja uusiutuvien energiamuotojen turvin.
126. Suomesta energiaomavarainen
127. Suomesta sähkön suhteen omavarainen
STTK kommentoi:
STTK pitää aloitteita kannatettavina keinoina energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi.
131. Vetytalouteen panostettava
Lapin Keskustanuoret esittävät, että vedyn tuotantoa tulee edistää lisäämällä Suomen sähköntuotantoa esimerkiksi edistämällä maa- ja merituulivoimaa, rakentamalla lisäydinvoimaa sekä sähkönsiirtokapasiteettia kasvattamalla.
STTK kommentoi:
STTK pitää esitystä vetytalouden kehittämisestä kannatettavana, koska kyseinen teknologia kehittyy nopeasti ja lisää sekä huoltovarmuutta että ilmastoystävällisyyttä. Vetyä voidaan käyttää teollisuudessa sekä raaka-aineena että energianlähteenä.
132. Fortumille ydinvoimalupa
Lapin Keskustanuoret esittävät, että Suomen valtion tulee antaa Fortumille ydinvoimalupa, jotta yhtiö pystyy korvaamaan Loviisan voimalaitokset ennen näiden eliniän päättymistä.
STTK kommentoi:
STTK pitää aloitetta kannatettavana, koska energiaomavaraisuus ja ilmastoystävällisyys edellyttävät myös ydinvoimaa.STTK kuitenkin pitää mahdollisena, että ydinvoimalupa myönnettäisiin myös muulle kuin juuri Fortumille.
133. Pienydinvoimalat tuotantoon
Lapin Keskustanuoret esittävät, että pienydinvoimaloiden tulisi korvata suurin osa kaukolämmön tuotannon fossiilisista polttoaineista.
STTK kommentoi:
STTK kannattaa pienydinvoimaloiden käyttämistä energian tuottamiseen ja nämä SMR ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Kyseessä siis nykyisiä voimaloita pienemmät, helposti monistettavat ydinvoimalat, joiden turvallisuuskin on nykyistä parempi, ja rakentaminen nykyistä nopeampaa.
208. Koulujen eriarvoistuminen pysäytettävä
Keskustan Helsingin piiri esittää, että koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseen kiinnitetään resursseja ja huomiota.
STTK kommentoi:
Aloitteessa kiinnitetään huomiota erittäin tärkeään ja kasvavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Perhetausta määrittää tällä hetkellä voimakkaasti lapsen tulevaa koulupolkua ja koulumenestystä. Selvimmin erot ovat nähtävissä oppilaiden oppimistulosten välisinä eroina suurissa kaupungeissa ja koulujen välillä.
STTK:n keskeisenä tavoitteena on parantaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista koulutuksessa, yhteiskunnassa ja työelämässä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen perheen varallisuudesta tai muista taustatekijöistä riippumatta. Kuten puoluehallituksen vastausesityksessäkin todetaan, lähikoulun on oltava aina paras koulu. Positiivisen erityiskohtelun rahoituksen vahvistaminen on yksi ja myös tutkitusti vaikuttava keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
209. Kaikille aidosti maksutonta koulutusta
Keskustaopiskelijat esittävät, että tutkintokoulutuksen tulee olla Suomessa aidosti maksutonta.
STTK kommentoi:
Aloite nostaa esiin tärkeän suomalaisen koulutusjärjestelmän peruselementin eli maksuttomuuden. Maksuttomuus oli myös tärkeä osa oppivelvollisuuden laajentamista, ja maksuttoman koulutuksen taustalla on STTK:kin vahvasti tukema tavoite vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Työelämän osaajapula, väestön ikääntyminen ja siirtyminen hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi ovat nostaneet esille kysymyksen siitä, millä resursseilla näistä muutoksista aiheutuviin uusiin osaamistarpeisiin voidaan vastata. STTK:n näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että siirtymä on työntekijöille reilu ja oikeudenmukainen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työpaikoilla ennakoidaan osaamistarpeita ja kehitetään henkilöstön osaamista tarpeita vastaavaksi. Yhteiskunnan tuki on erityisen tärkeää osaamisen suhteen heikoimmassa asemassa oleville kuten matalasti koulutetuille, ikääntyville, pienillä työpaikoilla työskenteleville tai maahanmuuttajataustaisille.
214. Työelämäkoulutuksen kehittäminen
Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys esittää, että osaamistarpeisiin vastataan ja että yhteiskunnan tulee osallistua sekä avustaa osaltaan työelämäaikaisen koulutuksen mahdollistamiseksi.
STTK kommentoi:
Kuten aloitteessa hyvin todetaan, heijastuu työelämän osaamisvaatimusten nouseminen voimistuvana kysyntänä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksille ja palveluille. Väestön ikärakenteen muutos heijastuu jo nyt osaajapulana monilla työelämän toimialoilla, eikä tilanteeseen ole näköpiirissä nopeaa muutosta. Tulevaisuudessa onkin entistä tärkeämpää mahdollistaa osaamisen jatkuva kehittäminen läpi työuran. STTK:ssa on tunnistettu vahvasti tarve lisätä mahdollisuuksia yhdistää työ ja uuden oppiminen. Keskustankin esillä pitämä oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentaminen korkeakoulutukseen on erittäin kannatettava ajatus.
284. Keskustan vastuulla lähipalveluiden turvaaminen
Varsinais-Suomen Keskustanaiset esittävät, että jokaiseen kuntaan on varmistettava yksi sote-asema.
STTK kommentoi:
STTK kantaa huolta sote-uudistuksen yhteydessä tehtävän palveluiden kehittämisen etenemisestä sekä palveluiden alueellisesta kattavuudesta. Etä- ja digipalveluiden kehittäminen on kannatettavaa, mutta olennaista on, että myös lähipalveluita on riittävästi. Liiallinen keskittäminen heikentää asukkaiden palvelunsaantia ja vähentää palveluiden piiriin hakeutumista, mikä vaarantaa sote-uudistuksen ”oikeat palvelut oikeaan aikaan” -tavoitteen toteutumisen.
On tärkeää pitää mielessä, että jotta sote-palveluita voidaan tarjota alueellisesti mahdollisimman kattavasti ja liikaa keskittämistä välttäen, on varmistettava, että osaavaa työvoimaa löytyy riittävästi ja hyvinvointialueet näyttäytyvät houkuttelevina työpaikkoina.
285. Länsi-Pohjan ja Savonlinnan sairaaloiden määräaikaisuudesta luovuttava
Lapin keskustanuoret esittävät, että sairaaloiden toiminta turvataan pidemmälle tulevaisuuteen ja kymmenen vuoden määräajasta luovutaan.
STTK kommentoi:
STTK pitää tärkeänä, että alueiden palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita, ja välimatkat palveluihin ovat kohtuulliset. Toiminnan määräaikaisuus heikentää mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja työolosuhteita, sekä hankaloittaa henkilöstön saatavuutta ja sitouttamista toimintaan.
286. Hyvinvointialueilla huomio sosiaalityöhön, sosiaalipalveluihin ja mielenterveystyöhön
Puolangan Keskustanaisten paikallisyhdistys esittää, että hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rakentamisessa huomioidaan myös sosiaalihuollon palvelut sekä mielenterveystyö.
STTK kommentoi:
Myös STTK kantaa huolta sosiaalipalveluiden jäämisestä paitsioon sote-uudistuksessa. Palveluiden kehittämisessä tulisi panostaa erityisesti eri toimialojen tarjoamien palveluiden rajapintakohtaamisten sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Laaja palveluiden tarpeen arviointi ja tunnistamine ovat keskiössä sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseksi. STTK:n näkemyksen mukaan erityisesti mielenterveystyö ja vanhustyö ovat kriittisessä roolissa yhteiskuntamme toimivuuden kannalta tulevaisuudessa ja niihin panostaminen sote-uudistuksessa olisi erityisen tärkeää.
288. Avoimen demokratian digitaaliset työvälineet käyttöön kaikille hyvinvointialueille
Keskustan Vihdin kuntayhdistys esittää, että hyvinvointialueille tuodaan käyttöön oikeusministeriön otakantaa.fi -palvelu sekä nykyisten kuntalaisaloite.fi ja kansalaisaloite.fi -palveluiden rinnalle uutena hyvinvointialoite.fi -palvelu.
STTK kommentoi:
STTK pitää tavoitetta paikallisdemokratian lisäämisestä sote-uudistuksessa erittäin kiitettävänä, ja pitää tärkeänä, että asukkaille luodaan aidot ja saavutettavat mahdollisuudet lain takaamaan osallistumiseen. Valtakunnalliset sähköiset palvelut hyvinvointialueiden käyttöön luo hyvän pohjan alueiden väliselle yhdenvertaisuudelle sekä hyvän pohjan, jolle alueet voivat rakentaa omaa osallistumisen järjestelmäänsä.
291. Maahanmuuttajanaisten mukaanotto työelämässä
Turun Keskustan pohjoinen paikallisyhdistys esittää, että Keskusta edistää työperäistä maahanmuuttoa ja helpottaa/sujuvoittaa maahanmuuttajanaisten kotouttamista ja työllistymistä suomalaiseen työelämään omassa politiikkaohjelmassaan kohti tasa-arvoista työelämää
292. Maahanmuuttajanaisten osaaminen käyttöön
Varsinais-Suomen Keskustanaiset toteavat, että maahanmuuttajanaiset ovat upea ja moninainen joukko, jolla on paljon annettavaa Suomelle. He esittävät, että tämä osaaminen on saatava käyttöön.
STTK kommentoi:
STTK pitää kahta edellä mainittua aloitteita 291–292 maahan muuttaneiden naisten työllistymisen osalta erittäin perusteltuina ja arvostaa sitä, että STTK:n työ teeman esiin nostamiseksi on huomioitu Varsinais-Suomessa. Suomen väestörakenne, työikäisen väestön supistuminen ja jo nyt vakava osaajapula ovat keskeisiä perusteita sille, miksi työvoiman kysyntään vastaaminen on yksi hyvinvointivaltion keskeisistä lähivuosien haasteista. Siihen ei ole vain yhtä ratkaisuja, vaan meidän tulee pohtia kaikkia mahdollisia käytettävissä olevia keinoja ennakkoluulottomasti.
STTK katsoo, että maahan muuttaneet naiset ovat alihyödynnetty voimavara työmarkkinoilla. Erityisesti heidän korkea koulutustasonsa tukee ajatusta, että heidän vahvempi kiinnittymisensä työelämään toisi ratkaisuja myös osaajapulaan. Tästä syystä STTK:kin on esittänyt, että naiset tulisi nähdä erityisenä kotouttamistyön kohteena sekä tarjota heille helposti saavutettavia palveluita työelämään pääsyn tukemiseksi. Koska työperäisen maahanmuuton tai perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuvat henkilöt eivät ole automaattisesti kotouttamistoimien piirissä tarvitsemme väyliä, jotka tukevat heidän työelämään pääsyään.
STTK:n tuoreen kyselyn mukaan 85 % työssäkäyvistä pitää työelämään pääsyä parhaana keinona maahan muuttaneiden kotouttamiseksi. 80 % ulkomaalaistaustaisen työkaverin kanssa työskennelleistä suhtautui asiaan myönteisesti. Myönteisimpiä kokemukset ulkomaalaistaustaisista työkavereista ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Maan hallitus on asettanut tavoitteen lisätä sitä 50 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hallitus on linjannut lukuisista toimista työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen kehittämiseksi. STTK kannattaa hallituksen asettamaa tavoitetta ja pitää tärkeänä, että se on mukana myös seuraavassa hallitusohjelmassa.
293. Maahanmuuttajille mahdollisuus työhön julkisella sektorilla ilman kahden eri kotimaisen kielen osaamisvaatimusta
Helsingin Keskustanuoret esittävät, että vaatimus kahden kielen osaamisesta julkisella sektorilla työskenneltäessä poistetaan silloin kun työhön palkataan maahanmuuttaja, jolla on hyvät edellytykset tehtävän hoitamiseksi ja hän osaa suomea tai ruotsia sujuvasti.
STTK kommentoi:
STTK yhtyy puoluehallituksen kantaan, eikä kannata esitystä. Kotimaisten kielten kielitaitovaatimukset pohjautuvat perustuslakiin, eikä STTK näe syytä muuttaa sitä. Kaikki julkisen sektorin työtehtävät eivät tälläkään hetkellä edellytä molempien kotimaisten kielten osaamista. Lisäksi moni maahanmuuttajataustainen työikäinen työskentelee jo nyt julkisella sektorilla.
STTK on täsmälleen samaa mieltä aloitteen tekijöiden kanssa siitä, että maahan muuttaneiden henkilöiden kielitaito ja mukaan tulo työelämään ovat erityisen tärkeitä tekijöitä kotoutumisen edistämisessä ja niiden tulisi olla myös keskeisessä roolissa henkilön kotoutumisessa.
Kotoutumiskoulutuksen sisältöä tulee kehittää paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi, laatua yhdenmukaistaa ja valvoa. Kotoutumiskoulutuksen tulisi olla myös yhdenvertaisesti saatavilla kaikkialla Suomessa. Jatkostepit kielitaidon kehittämiseksi myös kotokoulutuksen jälkeen tulisi kehittää yhdenmukaisiksi kaikkialla Suomessa.
294. Suomi tasa-arvon edelläkävijäksi
Keskustanaisten Kainuun piiri esittää, että Keskusta sitoutuu ohjelmissaan ja mahdollisissa tulevissa hallitusneuvotteluissa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen kunnianhimoisesti.
STTK kommentoi:
Tasa-arvo on ihmisoikeus ja perusoikeus sekä oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusta. On ehdottomasti hyvä ja tärkeää tavoitella Suomea tasa-arvon edelläkävijäksi, mutta pelkkä tavoite ei riitä, vaan se edellyttää konkreettisia tekoja: lainsäädäntömuutoksia, asennemuutoksiin vaikuttamista, riittäviä resursseja ym.
STTK kannattaa sitä, että jatkossakin tuleva hallitus tekee varsinaisen hallitusohjelman lisäksi erillisen tasa-arvo-ohjelman. Myös tulevan hallituksen sitoutuminen kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan on välttämätöntä.
Aloitteessa on todettu, että ”Kaikkien merkittävien uudistusten sukupuolivaikutukset arvioidaan”. STTK katsoo, että tästä pitäisi poistaa sana ”merkittävien” ja todeta, että kaikkien uudistusten sukupuolivaikutukset arvioidaan. Sukupuolivaikutusten arviointi on välttämätöntä kaikessa toiminnassa ja nimenomaan niin, että arviointi tehdään jo valmisteluvaiheessa ennen lopullista päätöksentekoa, jotta vaikutusarviointi voi tosiasiallisesti vaikuttaa lopputulokseen.
Tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikkeen toimintaan on erittäin tärkeää.Tasa-arvolain uudistuksessa STTK:n näkemyksen mukaan keskeistä olisi laskea tasa-arvosuunnitelman (ja palkkakartoituksen) tekemisvelvoitteen rajaa vähintään 30 työntekijästä alemmas. Nykyinen vähintään 30 työntekijän raja jättää liian monta työpaikkaa ja palkansaajaa säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Tasa-arvolain uudistuksessa keskeistä olisi myös edistää palkka-avoimuutta. STTK:n mielestä palkka-avoimuutta on edistettävä lainsäädännössä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstönedustajan on saatava koko työpaikan henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Jatkossa on lisättävä henkilöstön palkkatietämystä ja sen edistyessä on mahdollista avata lisää palkka-avoimuutta.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintään on puututtava lainsäädännössä nykyistä tehokkaammin.
Tasa-arvolain noudattamista valvovalle viranomaiselle, tasa-arvovaltuutetulle, on turvattava riittävät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit, jotta valtuutetulla on mahdollisuus hoitaa kaikki tehtävänsä tehokkaasti.
Lisätietoja: yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow p. 044 743 1725, elena.gorschkow@sttk.fi
Elena Gorschkow | 9.6.2022