Väestön ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia hyvinvointivaltiomme tarjoamien palvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi.
Siksi on huolestuttavaa, että lähes kolmannes työikäisistä on havainnut työpaikallaan kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja tai ongelmia. 70 prosenttia nimeää kielimuurin monikulttuurisen työyhteisön haasteeksi. Myös erilaiset tavat tehdä työtä ja toimia työelämässä (45 %), kulttuurierot (43 %) ja ennakkoluulot (37 %) nimettiin haasteiksi. Viidennes vastaajista mainitsi puutteellisen perehdytyksen (24 %).
Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin työssäkäyvien asenteita monikulttuuriseen työelämään ja ulkomaalaistaustaisiin työkavereihin.
STTK:n hallitus arvioi, että työelämässä on vielä tekemistä rasismin kitkemisessä ja tasavertaisuuden rakentamisessa. Aihe on erittäin tärkeä aina ja varsinkin nyt, kun suomalaisille työpaikoille tulee esimerkiksi Ukrainasta saapuvia pakolaisia.
─ Kielitaito, riittävä perehdytys ja koulutus ovat avaimia ristiriitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.
Ulkomaalaiset työkaverit eivät ole kaikilla työpaikoilla tasavertaisia työyhteisön jäseniä. Neljännes vastaajista on havainnut rasismia ja syrjintää. Ulkomaalaistaustaisista kolmannes on kokenut työelämässä itseensä kohdistuvaa rasismia.
─ Myönteistä silti on, että 83 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työelämän oikeuksien kuten palkan, lisien ja työaikojen on oltava kaikille samat samasta työstä. Tämän tavoitteen eteen teemme ay-liikkeessä päivittäin töitä eri aloilla.
Haasteet ja ongelmat jäävät ratkaisematta
Kyselyn perusteella kulttuurieroista johtuvat haasteet jäävät monella työpaikalla ratkaisematta asian hankaluuden takia. STTK:n mielestä työyhteisöjä ei pidä jättää haasteiden kanssa yksin, vaan työpaikat tarvitsevat konkreettisia välineitä niiden ratkaisemiseen. Kyselystä voi havaita, että käytännön suunnitelmat ja ohjeistukset joko puuttuvat tai niistä ei ole kerrottu työntekijöille.
─ Ongelmista puhuminen koetaan työyhteisöissä vaikeaksi ja siksi silmien ummistaminen on helpompaa. Jos esihenkilöiden ja johdon osaaminen tai ajankäyttö ristiriitojen ratkaisemisessa ei ole riittävää, on luonnollista, että työyhteisön ennakkoluulot ja ongelmat vain vahvistuvat, Palola arvioi.
Rasismin ja syrjinnän ehkäiseminen koskettaa koko työyhteisöä ja siksi kaikki pitäisi myös osallistaa siihen yhteistoiminnassa. STTK korostaa, että vastuu syrjimättömästä työpaikasta ja työilmapiiristä on viime kädessä aina työnantajalla.
STTK on julkaissut monikulttuurinen.fi -sivuston, joka on tietopankki työpaikoille, luottamusmiehille ja esihenkilöille. Sivustolle on koottu neuvoja esimerkiksi rasismin käsittelyyn, perehdytykseen ja turvallisemman työpaikan luomiseen.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puheenjohtaja, p. 040 509 6030.
STTK:n teettämään Monikulttuurisuus ja suhtautuminen ulkomaalaisiin työkavereihin työelämässä -kyselyyn vastasi 2007 täysi-ikäistä, työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen. Otos edustaa työssäkäyviä iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan. Kyselyn toteutti Aula Research aikavälillä11.4. – 28.4.2022. Kyselyn ensimmäinen osa julkaistiin 6.6.2022.
Riina Nousiainen | 13.6.2022