Juhannuspäivän aamuun mahtui kaksi ihmisoikeuksien näkökulmasta mustaa uutista. Yhdysvaltojen korkein oikeus päätti abortin kieltämisestä maassa. Vaikka päätöstä osattiin jo odottaa, se on silti raskas isku demokraattisen maailman tasa-arvokehitykselle. Naisten oikeuksien näkökulmasta päätös on valtava askel taaksepäin kohti keskiaikaa. Erityinen huoli liittyy siihen, että päätöstä saatetaan lähteä seuraamaan myös muualla maailmassa.
Juhannusaamun toisen järkytyksen aiheutti Oslossa tapahtunut ampumavälikohtaus, jossa kuoli kaksi ja loukkaantui vakavasti kahdeksan ihmistä. Poliisi julisti nopeasti, että tapausta tutkitaan terroristisena tekona, jonka motiivit ovat poliittiset.
Terroristisella teolla pyritään herättämään ennen kaikkea pelkoa ja edesauttamaan sen avulla omia poliittisia tarkoitusperiä.
Ampuja valitsi tekonsa paikaksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suosiman ravintolan, uhreiksi joutuivat sisäänpääsyä jonottavat asiakkaat. Oslossa vietettiin Pride-tapahtumaa, johon liittyvä kulkue oli suunniteltu ajoittuvaksi lauantaille. Poliisin pyynnöstä se peruttiin.
Ampumavälikohtauksen motiivina voidaan arvioida olleen paitsi välittömien uhrien vahingoittaminen, myös hyökkäys sukupuolen ja seksuaalisuuden vapaata ilmaisemista vastaan Norjassa ja maailmassa. Terroristisella teolla pyritään herättämään ennen kaikkea pelkoa ja edesauttamaan sen avulla omia poliittisia tarkoitusperiä. Tässä tapauksessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa vihaa ja sortoa.
Myös Helsingissä vietetään tällä viikolla Pridea, josta on hiljalleen kasvanut laajasti yhteiskuntaa yhdistävä tapahtuma. Oslon ampuja pyrki lyömään kiilaa nimenomaan yhteiseen arvojen ilmaisuun. Helsinki Prideen osallistuvia toimijoita ja yksilöitä yhdistää halu tukea omalla osallistumisellaan ihmisoikeuksia ja syrjimättömyyttä yhteiskunnassa. Tähän kytkeytyy vahvasti yksilön vapaus elää itsensä näköistä elämää, ilman pelkoa syrjinnästä tai oikeuksien ja mahdollisuuksien rajoittamisesta.
Työmarkkinajärjestöt ja myös STTK ovat tänäkin vuonna mukana viikon ohjelmassa sekä lauantain Pride-kulkueessa. Viestimme on yhdenvertainen työelämä, jonka tulee olla syrjinnästä vapaa kaikkialla, vuoden jokaisena päivänä. Tänä vuonna tämä viesti tuntuu Oslon tapahtumien vuoksi entistäkin tärkeämmältä sanoa ääneen ja sanoa se niin lujasti, että kuuluu.
Autoritäärisyys ja ihmisoikeudet ovat huono yhdistelmä
Oslon tapahtumat ja USA:n korkeimman oikeuden päätös ovat järkyttäviä muistutuksia siitä, että ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole koskaan tai missään itsestäänselvyys. Niitä on puolustettava joka päivä, joka hetki ja kaikkialla. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys edellyttävät lähtökohdakseen sen ymmärtämistä, että kellään meistä ei ole oikeutta määritellä erilaisuutta tai toiseutta omista lähtökohdistamme, saati yksin asettaa normeja tai ehtoja toisten toiminnalle ja olemassaololle.
Demokratiassa normit ja ehdot asetetaan demokraattisessa prosessissa, ihmisoikeuksia kunnioittaen. Heti kun joku tai jotkut kokevat oikeudekseen määritellä toisten olemassaoloa heidän puolestaan tai rajoittaa heidän toimintaansa ulkopuolelta, aletaan lipsua ihmisoikeuksia kunnioittavasta demokraattisesta yhteiskunnasta kohti autoritääristä yhteiskuntajärjestystä.
Jokainen voi puolustaa ihmisoikeuksia omassa arjessaan esimerkiksi työpaikallaan.
Jokainen voi puolustaa ihmisoikeuksia omassa arjessaan esimerkiksi työpaikallaan. Lainsäädäntö antaa eväitä alkuun ja esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki sisältää työnantajalle velvoitteen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen vähintään 30 henkilöä työllistävillä työpaikoilla.
Tiedätkö, onko sinun työpaikallasi yhdenvertaisuussuunnitelma? STTK:n tekemän kyselyn mukaan 46 prosenttia suomalaisista ei tiedä. Jos et tiedä, ota selvää ja jos suunnitelmaa ei ole, tee asiasta aloite esimerkiksi yhteistyössä työpaikan luottamusmiehen kanssa. Itse suunnitelmaa tärkeämpää on kuitenkin sen laatiminen työyhteisön yhteistyönä, suunnitelman sisäistäminen ja sen arvopohjaan sitoutuminen. Yhdenvertaisten oikeuksien ja syrjimättömyyden tosiasialliseksi toteutumiseksi omassa työyhteisössä jokainen työkaveri voi tehdä osansa ja aidosti sen myötä myös muuttaa maailmaa. Syrjiviin puheisiin, tekoihin ja käytöntöihin puuttuminen sekä tuen ilmaiseminen heille, jotka valikoituvat kahvihuoneiden vitsien ja vihapuheen kohteeksi, on aidosti merkityksellistä paitsi yksilöille, myös yhteiskunnan kehitykselle.
Arkipäiväisyys ei tee näistä ihmisoikeusteoista yhtään vähemmän tärkeitä. Mitä vahvempaa ja aidompaa yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys yhteiskunnassa on, sitä vähemmän on tilaa autoritääriselle, ihmisoikeuksiin kajoavalle toiminnalle tai politiikalle.
Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.