STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Yleiset huomiot
STTK ry on osallistunut mietinnön valmisteluun työryhmässä ja pitää esityksiä kannatettavina. Työryhmän toimeksiantona oli arvioida työehtosopimusten rajariidoista laaditussa selvityksessä (TEM:n julkaisuja 2021:50) tehtyjä esityksiä lainsäädännön kehittämiseksi.
Lakiin työriitojen sovittelusta esitetyt muutokset liittyvät pääosin valtakunnansovittelijan nk. ennakkoestäviin tehtäviin eli rooliin edistää työmarkkinaosapuolten välisiä suhteita ja sopimusneuvotteluja.
Suomalainen sopimusjärjestelmä on murrosvaiheessa, jonka johdosta on tärkeää tukea työehtosopimusosapuolten vapaaehtoiseen neuvottelutoimintaan ja sovitteluun liittyviä menettelyjä. Sääntelyn selkiyttäminen on tärkeää myös yrityskohtaisten työehtosopimusten määrän lisääntyessä. Esityksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten mahdollisuuksia saattaa työriita soviteltavaksi myös muissa kuin työrauhaa uhkaavissa riidoissa ja kuvata osapuolten sovitteluprosessiin liittyviä velvoitteita aikaisempaa selkeämmin. Työriitojen sovitteluun liittyviä hyviä käytäntöjä on hyödynnetty esityksen valmistelussa.
Tilastotietoa työehtosopimusten rajariitatilanteiden määristä ja taustoista oli niukasti käytettävissä ja saadut tiedot perustuivat lähinnä valtakunnansovittelijan arvioihin. Suuri osa rajariitatilanteista ei kuitenkaan koskaan päädy valtakunnansovittelijan käsittelyyn. Rajariitojen taustasyitä olisi tämän vuoksi syytä kartoittaa jatkossa kattavammin, samalla kun myös kokemusta vapaaehtoisen sovittelun toimivuudesta saadaan lisää.
Esityksen vaikutukset
STTK katsoo, että esitetyt muutokset edistävät työmarkkinaosapuolten vapaaehtoista neuvottelua riitojen ratkaisemiseksi ja ovat sen vuoksi tavoitteiltaan kannatettavia.
Sovitteluun liittyvän valmistelun korostaminen voi parhaimmillaan nopeuttaa sovittelumenettelyä. On kuitenkin mahdollista, että vapaaehtoinen sovittelu lisää valtakunnansovittelijan toimiston työmäärää jatkossa.
Työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisättäväksi ehdotettu 9 a§
STTK katsoo, että vapaaehtoista sovittelua koskeva säännös selkiyttää sovittelumenettelyä ja pitää esitystä kannatettavana. Esitys myös laajentaa vapaaehtoisessa sovittelussa soviteltavien riita-asioiden alaa siten, että mahdollisuudet saattaa työriita soviteltavaksi myös muissa kuin työrauhaa uhkaavissa riidoissa paranevat. Lisäksi jatkossa olisi mahdollista sovitella myös tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia asioita.
Vapaaehtoisen sovittelun käynnistyminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta. Valtakunnansovittelijalla olisi harkintavaltaa siinä, onko vapaaehtoisen sovittelun käynnistämiselle edellytyksiä. Kun valtakunnansovittelijan velvollisuuksiin kuitenkin kuuluu edistää työmarkkinaosapuolten välisiä suhteita, olisi valtakunnansovittelijan lähtökohtaisesti harkittava tarkkaan sovittelusta pidättäytymistä.
STTK pitää tärkeänä, että vapaaehtoiseen sovitteluun ei ole liitetty työtaisteluoikeutta rajoittavaa harkinta-aikaa. Sääntelyn tavoitteena on tukea vapaaehtoista sovittelua ja harkinta-ajan säätäminen ei palvelisi tätä tavoitetta. Työtaisteluoikeus on lisäksi perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvattu oikeus, jonka rajoittamiseen ei ole tässä yhteydessä syytä ryhtyä.
Työriitojen sovittelusta annetun lain 10§:n ehdotettu muutos
STTK kannattaa esitystä ja pitää hyvänä, että osapuolia kannustetaan huolelliseen valmistautumiseen ennen sovittelun käynnistymistä. Mahdollisuus vaatimusten ja tietojen täsmentämiseen sovittelun kestäessä on kuitenkin myös tärkeää käsittelyssä olevien asioiden moninaisuuden johdosta.
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32a§:ään ehdotettu muutos
Lakiin oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa ehdotetaan muutosta, jolla täsmennettäisiin työtuomioistuimen toimivaltaa kuulemismenettelyssä. Työtuomioistuin voisi asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan varata tilaisuuden lausuman esittämiseen myös muulle henkilölle tai yhteisön edustajalle, jonka lausuma olisi muutoin asian selvittämiseksi tarpeen. Tällaisten henkilöiden ja yhteisöjen edustajien kuuleminen olisi työtuomioistuimen harkinnassa ja sen tulisi olla tarpeellista asian selvittämiseksi. Selvitystarve voisi liittyä esimerkiksi sopijaliittojen riittävään edustavuuteen solmia työehtosopimus mainitulle alalle, mutta niin sanottuja kolmansia osapuolia voitaisiin kuulla aina, kun työtuomioistuin katsoo sen asian selvittämisen kannalta tarpeelliseksi.
STTK kannattaa työtuomioistuimen toimivallan täsmentämistä kuulemismenettelyssä.
Minna Ahtiainen
STTK ry