Pelastusalan ammattilaisten krooninen henkilöstöresurssivaje vaarantaa kansalaisten turvallisuutta ja pelastustoimen toimintakykyä. Valtion ja poliitikoiden on huolehdittava, että palomiehiä ja hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan pelastustoimen tarpeita vastaava määrä. SPAL edellyttää budjettiriihestä vastuullisia päätöksiä.
Budjettineuvottelut valtion vuoden 2023 talousarviosta ovat käynnissä. Pelastusalan koulutuspaikkojen lisäämiseen ja hyvinvointialueiden pelastustoiminnan palvelujen järjestämiseen sekä alan kehittämistarpeisiin on sisäministeriön mukaan varattava noin yhdeksän miljoonan euron lisämääräraha.
Pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten ammattilaiset varmistavat kansalaisten turvallisuutta. Pelastusala kärsii akuutista ammattihenkilövajeesta koko Suomessa. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL vaatii, että pelastustoiminnan lisärahoitustarve on otettava hallituksessa viimein tosissaan.
– Nykyisellä henkilöstömäärällä pelastuspalvelut ja avunsaanti ovat uhattuina. Ammattihenkilöstöä ei riitä pelastustoimen ydintehtäviin, onnettomuuksien ehkäisyyn ja ihmisten pelastamiseen hätätilanteissa, mikäli budjettiriihestä ei osoiteta lisämäärärahaa, järjestön johtaja Kim Nikula huomauttaa.
Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoulun oppilasmäärät on kaksinkertaistettava nykyisestä. Vuoteen 2030 mennessä on koulutettava vähintään 2 500 palomiestä. Hätäkeskuspäivystäjistä on ollut krooninen pula jo vuosia.
Pelastustoimen palvelutasopuutoksia on yritetty paikata lisäämällä palomiesten virkoja. Näihin virkoihin ei ole ollut kuitenkaan riittävästi päteviä hakijoita. Ammattihenkilöstöä myös eläköityy runsaasti lähivuosina.
– Valtion ensi vuoden talousarvioon esitetty noin yhdeksän miljoonan euron määrärahan lisäys on valtion kokonaisbudjetissa vaatimaton summa, mutta vaikutukset kansalaisten turvallisuuteen ja pelastusalan ammattihenkilöstön hyvinvointiin ovat moninkertaiset, Kim Nikula painottaa.
Lisätietoja: järjestön johtaja Kim Nikula, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, puh. 040 716 1805.
| 30.6.2022