Työmarkkinat kaipaavat vakautta ja palkansaajat ostovoimaa. Palkansaajien köyhtyminen pitää pysäyttää. Kotimainen kysyntä ja sen mukana työllisyys pitää turvata. Ostovoiman palauttaminen vuoden 2021 tasolle edellyttäisi vuoden 2023 palkankorotuksiksi yli kuutta prosenttia.
“Kriisiytyviä palkkaneuvotteluja on vakautettava sitomalla palkankorotukset indeksiehtoon. Ennusteita korkeamman inflaation pitäisi nostaa palkkoja ostovoiman ja kotimaisen kysynnän turvaamiseksi”, sanoo Toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen.
Palkansaajat ovat menettämässä kuluvan vuoden aikana noin kuuden edellisen vuoden aikana saadun ostovoimakehityksen. Ostovoiman neljännesvuosittainen muutos on heikoin sitten vuoden 1977. Palkankorotusten indeksiehto olisi voinut säästää palkansaajat ostovoiman heikkenemiseltä.
Suomen työllisyysaste ja työllisten määrä on historiallisen korkealla tasolla. Avoinna olevien työpaikkojen määrä on tilastohistorian korkein. Yritykset tekevät hyvää tulosta ja niiden luottamus tulevaan on vahva. Työvoiman tarve ylittää monella alalla tarjonnan.
“Yritykset tekevät laajasti hyvää tulosta. Esimerkiksi Kesko julkaisi 26.7. historiansa parhaan osavuosituloksen koskaan. Samaan aikaan palkansaajat köyhtyvät ja kuluttajien luottamus tulevaan on poikkeuksellisen heikko. Kuluttajien heikko luottamus uhkaa kotimaista kysyntää ja työllisyyttä”, toteaa Aaltonen.
Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat heinäkuussa vuoden takaisesta 12,4 prosenttia. Tämän vuoden inflaatioksi ennustetaan 5,8 prosenttia. Kuluvan vuoden palkkojen sopimuskorotukset ovat 1,8 – 2,0 prosenttia. Keskimääräisen ostovoiman säilyttäminen olisi edellyttänyt arviolta 4,9 prosentin sopimuskorotuksia.
Ostovoiman palauttaminen vuoden 2021 tasolle edellyttäisi vuoden 2023 palkankorotuksiksi yli kuutta prosenttia.
Kesäkuussa OECD ja Euroopan keskuspankki arvioivat euroalueen työvoimakustannusten nousevan vuonna 2022 aikana 4,2 prosenttia. Ensi vuoden työvoimakustannusten nousun arvioidaan ylittävän kuluvan vuoden tason. OECD:n arvion mukaan Suomen kustannuskilpailukyky euroalueella on pysymässä hyvänä.
“Inflaatioriski pitää jakaa palkansaajien ja työnantajien välillä. Koska palkansaajilla ei ole syytä eikä varaa toistaa kuluvan vuoden ostovoimakehitystä, pitää vuoden 2023 palkankorotukset sitoa ainakin osittain inflaatioon. Indeksiehto jakaisi oikeudenmukaisesti riskin talouden epävarmuudesta ja helpottaisi sopimuksiin pääsemistä”, sanoo Aaltonen.
Lisätiedot: ERTO:n puheenjohtaja Juri Aaltonen p. 040 553 8536
| 16.8.2022