Tänään 15.9. vietämme YK:n julistamaa kansainvälistä demokratian päivää. Demokraattisessa yhteisössä päätöksenteko ja valta kuuluu yhteisön jäsenille, ei yhdelle johtajalle. Demokratialla voidaan vähentää vallan väärinkäyttöä, tehdä yhteisöistä jäsentensä näköisiä ja edistää jäsenistölle tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Demokratiaan kuuluu yksilön vapaus ilmaista mielipiteitään ja kehittää yhteiskuntaa.
Demokratian toteutuminen päätöksissä, jotka koskevat nuoria ja opiskelijoita, olisi ensiarvoisen tärkeää. Tämä edellyttää toimia yhteiskunnalta ja myös aktiivisuutta ja aloitteellisuutta nuorilta. Merkittävä kulma demokratian toteutumisessa tämän ajan nuorten keskuudessa on digitalisaatio ja sen myötä erilaisten älylaitteiden päivittäinen käyttö.
Z-sukupolven ja pian Alfa-sukupolvenkin ollessa iässä, jolloin ensimmäiset mahdollisuudet päästä vaikuttamaan ja käyttämään demokratiaa koittavat, olisi tärkeää luoda turvallinen ja helposti saavutettavissa oleva ympäristö voida vaikuttaa ja olla aktiivinen toimija. Koska nämä sukupolvet ovat tottuneet hoitamaan asioita älypuhelimella aina koulunkäynnistä terveyspalveluihin ja muihin arjen asioihin, tämä tulisi huomioida myös erilaisessa vaikuttamistoiminnassa.
Merkittävä keino nuorten aktiivisuuden lisäämiseksi olisi mahdollistaa sähköinen äänestäminen eri vaaleissa. Nuorten äänestysaktiivisuus on ollut valitettavan vähäistä, ja juuri demokratian toteutumiseksi suunta olisi tärkeää saada kääntymään. Digitalisaation avulla nuoria voitaisiin ohjata myös paikalliseen vaikuttamistoimintaan.
Merkittävä kulma demokratian toteutumisessa tämän ajan nuorten keskuudessa on digitalisaatio ja sen myötä erilaisten älylaitteiden päivittäinen käyttö.
Pandemia-aikana – toki myös ennen sitä – nuorten syrjäytyminen on ollut huolestuttavaa. Erilainen aktiivi- ja vaikuttamistoiminta oppilaitoksissa, työpaikoilla ja eri järjestöissä osallistaa nuoria ja ehkäisee syrjäytymistä. Vaikka on tärkeää luoda myös digitalisaatioon sopivia tapoja voida vaikuttaa, myös paikallistoiminnan merkitys on suuri. Nyt kun myös lähiopiskeluun ja -työhön on vähitellen palattu, tällaisen toiminnan jatkaminen tai aloittaminen tukisi syrjäytymisen ehkäisyn myötä myös motivaatiota ja intoa opiskella ja tehdä töitä.
Hakeutuminen yhteisöön tai asemaan, jossa pääsee vaikuttamaan, voi olla nuorelle vaikeaa ja jännittävää. Nuoria pitäisi motivoida ja rohkaista osallistumaan vaikuttamistoimintaan jo peruskoulussa. Monen nuoren vaikuttajan polku on alkanut peruskoulussa oppilaskunta- ja tutortoiminnan kautta. Sieltä on usein mahdollista hakeutua myös esimerkiksi oman kunnan nuorisovaltuustoon, jos intoa politiikkaan löytyy. Aktiivitoiminta laajenee toisen ja ylemmän asteen oppilaitoksissa, koska ovet myös eri opiskelijajärjestöihin ja -yhdistyksiin avautuvat. Työelämä mahdollistaa ammattiliittojen nuoriso- ja opiskelijatoiminnan.
Loistava tilaisuus päästä kiinni vaikuttamiseen ja aktiivitoimintaan on myös 3.12. järjestettävä STTK-Opiskelijoiden vaikuttajafoorumi ja sitä edeltävä puheenjohtajistohaku. Puheenjohtajistohausta löytyy lisätietoa nettisivuilta ja sosiaalisen median kanavistamme.
Roosa Hyppölä
STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja.