– Suomen työmarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä ”pedagoginen hulina”, sillä sen verran sekaisin neuvottelu- ja sopimusjärjestelmämme nyt on. Sinänsä se ei yllätä, koska työmarkkinaosapuolilta puuttuu yhteinen näkemys siitä, millä mallilla turvataan palkansaajien ostovoima, yritysten kilpailukyky ja työrauha sekä hillitään inflaatiota. Hyvä tilanne tämä ei ole, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Palola osallistuu perjantaina Tampereella Työelämän tutkimuspäivillä paneelikeskusteluun, jonka teemana on suomalaisen työmarkkinajärjestelmän haasteet.
Suurin muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut siirtyminen keskitetystä sopimisesta hajautettuun malliin. Sopimuksia tehdään nyt toimialoittain tai yritystasolla.
– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt ja se on toki hyvä asia, jos se tapahtuu työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa ja yhteistyössä luottamusmiehen kanssa. Pahoin silti pelkään, että työnantajan perimmäinen tavoite paikallisen sopimisen lisäämisessä on pyrkiä murtamaan yleissitovuus ja viedä työehdoista sopiminen työpaikkatasolle, yksittäisen työnantajan ja työntekijän väliseksi. Huoleni on, että yksin voi vain pyytää, mutta yhdessä voi vaatia, Palola korostaa.
Suomessa puuttuu tällä hetkellä neuvotteluosapuolten yhdessä hyväksymä malli.
Elinkeinoelämän keskusliitto perusteli aikoinaan keskitetystä mallista luopumista sillä, että se ei kyennyt vastaamaan globaaleilla markkinoilla toimialojen välisiin kannattavuus- ja tuottavuuseroihin. Nyt kuitenkin työnantajapuoli koordinoi neuvotteluja hyvin tiukasti.
– Alojen väliset kannattavuus- ja tuottavuuserot eivät neuvottelupöydissä nouse esiin eikä niitä huomioida palkankorotuksissa, Palola toteaa.
Suomessa puuttuu tällä hetkellä neuvotteluosapuolten yhdessä hyväksymä malli. Vientiteollisuuteen perustuva ”Suomen malli” näyttää melko epätodennäköiseltä.
– Kaikesta huolimatta ja neuvottelumalleista riippumatta työmarkkinapöydissä pitäisi aina sovittaa yhteen kulloistakin talous- ja työmarkkinapolitiikkaa. Se on ainoa tapa kestävästi huolehtia yhtä aikaa palkansaajien ostovoimasta ja globaaleilla markkinoilla toimivien yritystemme kilpailukyvystä.