SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ei hyväksy, että hoitajilta viedään lakko-oikeus lailla ja käräjäoikeuden päätöksillä. – Ymmärtääkö kukaan miten vakavat seuraamukset tällä pakkolailla on? Paavola kysyy.
Helsingin käräjäoikeus on tehnyt väliaikaisia turvaamistoimipäätöksiä SuPerin ja Tehyn ilmoittamia lakkoja koskien, viimeksi Helsingin kotihoitoa koskevaan lakkoon. Eduskunta hyväksyi tänään pakkolain.
– Nyt ei ole aloitettu hoitajapulan ratkaisua vaan laitettu hoitajat ruotuun, puheenjohtaja Paavola sanoo. – Miten voi olla, että vuonna 2022 ei kuunnella hoitajia vaan mennään päätösten kanssa pakottamaan hoitajat töihin tavalla tai toisella. Tämäkö on ratkaisu hoitajapulaan? Ainoa positiivinen puoli tässä koko hullunmyllyssä on, päättäjille on tullut ymmärrys siitä, miten tärkeää työtä hoitajat tekevät. Mutta silti päätöstä tehdessään he pyyhkivät hoitajilla pöytää. Työn arvostus ja merkitys ei edelleenkään näy palkassa.
Hoitajapula koettelee erityisen vakavasti vanhustenhoitoa. Sen vaikutukset ovat mittavat ja vaikuttavat myös Suomen talouteen. – Lähihoitajat ovat vanhustenhoidon suurin ammattiryhmä ja se, että esimerkiksi kotihoito toimii hyvin, on merkityksellistä myös erikoissairaanhoidon ja koko perusterveydenhuollon toiminnan kannalta. Jos kotihoito ja koko vanhustenhoito ei toimi, työssäkäyvät joutuvat hoitamaan läheisensä ja se vaikuttaa myös monen muun alan toimintaan, Paavola muistuttaa.
SuPer teki tammikuussa selvityksen kotihoidon työntekijöiden tehtävistä. Selvitys vahvisti, että kotihoidon monet asiakkaat tarvitsevat jokapäiväistä sairaanhoidollista apua. Kotihoidossa hoidetaan iäkkäiden lisäksi myös esimerkiksi sairaalasta kotiutettavia potilaita. Asiakasta ei esimerkiksi voi jättää päiväsaikaan ilman lääkkeitä, katetrointia tai hoitamatta haavaa tai avannetta. Alan pitovoima vaikuttaa merkittävästi kotihoidon toimivuuteen.
– Palkkausta ja työoloja on parannettava ja palkkauksen parantaminen vaikuttaa suoraan myös kotimaisen kysynnän kasvuun, sillä lähihoitajat käyttävät lähes koko palkkansa kotimaisiin palveluihin, Paavola muistuttaa. – Työn arvostuksen ja asiakas- sekä potilasturvallisuuden merkityksen tulee näkyä hoitajien palkassa ja työoloissa.
Sote-sektori on toiminut jo pitkään hoitajien ylitöiden ja muiden joustojen varassa. Työtaistelutoimet ovat viime vuosina tuoneet sote-sektorin ja varhaiskasvatuksen tilanteen näkyväksi. Se, että työnantaja ei ole huolehtinut velvollisuuksistaan ns. normaaliaikana, ei oikeuta viemään hoitajilta lakko-oikeutta, kun he taistelevat hyvän hoidon, palkkauksen ja työolojen puolesta, SuPerin puheenjohtaja Paavola sanoo. – Nyt tehdyt päätökset eivät ainakaan tule helpottamaan hoitajapulaa.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085
| 20.9.2022