SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola moittii hallituksen esitystä, joka siirtää 0,7 hoitajamitoituksen toteutumisen loppuvuoteen 2023. Hallituspuolueiden edustajat kertoivat tänään asiasta Ylen aamussa. – Vanhustenhoidon arvostuksen puute näkyy tässäkin hallituksen esityksessä ja se, ettei vanhustenhoidon kriisiä edelleenkään täysin ymmärretä, Paavola sanoo. – On muistettava, että minimihoitajamitoitus on säädetty lakiin, koska monessa yksikössä koulutettua hoitohenkilökuntaa on ollut täysin riittämättömästi eivätkä asiakkaat ole saaneet tarvitsemaansa ja heille luvattua palvelua. Myös asiakasturvallisuus on vaarantunut pahasti ja tilanne on edelleen vakava, Paavola kertoo
Minimihoitajamitoituksen toteuttamista on porrastettu jo heti alkuun ja näin annettu aikaa hoitajapulan korjaamiseen. – Tänä aikana ratkaisuja hoitajapulaan ei kuitenkaan ole edistetty lainkaan, Paavola muistuttaa. – Hoitajat ovat jälleen joustaneet, eikä työnantajalle kohdisteta velvollisuutta huolehtia riittävästä asiakasturvallisuudesta ja samalla myös työturvallisuudesta.
– Hoitoalan ja vanhustenhoidon veto- ja pitovoiman kannalta jokainen askel, joka vie 0,7 henkilöstömitoituksen toteutumista kauemmas, on huono, Paavola kertoo.
– Hoitajamitoitus kärsii myös siitä, mikäli koulutetut hoitajat joutuvat edelleen tekemään tukitöitä. Näin tapahtuu liian usein edelleen monissa paikoissa, Paavola sanoo. – Lain tarkoituksena on, että hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön tukitöiden sijaan. Tämä on tärkeää hoidon laadun ja myös työhyvinvoinnin kannalta. Lähihoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhoidossa ja heidän osaamisensa on erittäin merkityksellistä koko vanhustenhoidon tulevaisuuden kannalta. Tätä osaamista tulee arvostaa ja panostaa siihen, että alalle saadaan osaajia myös jatkossa.
Koska ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerit ovat kiristyneet, asiakkaat ovat usein hyvin monisairaita ja vaikeasti hoidettavia. On tärkeää, että koulutettuja hoitajia on riittävästi tekemään hoitotyötä. – Onko oikein, että ihmisen elämän viimeiset vuodet ovat sellaisia, ettei elämänlaatuun ja hyvään hoitoon haluta yhteiskunnassa suunnata rahaa? Paavola kysyy.
Vanhustenhoidon kriisi on jatkunut pitkään. Vanhusten ja hoitajien hätää on kuitenkin mahdollista helpottaa, jos siihen löytyy tahtotilaa. – Tilanteen korjaamisen edellytys on, että vanhustenhoidossa on riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa. Se vaatii myös muuta kuin sitovan henkilöstömitoituksen. Se vaatii koko yhteiskunnan arvojen muutosta, Paavola muistuttaa.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
| 21.9.2022