SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola haluaa muistuttaa, että ilman varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ei varhaiskasvatuksen palveluita pystyttäisi tuottamaan. SuPer esittääkin, että varhaiskasvatuslaki avataan ja tarkastellaan erityisesti alle 3-vuotiaiden ryhmien henkilöstörakennetta. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien määrän vähentäminen suhteessa opettajien määrään vuoteen 2030 mennessä on erittäin suuri virhe, joka vaarantaa merkittävästi palveluiden saatavuuden ja heikentää alan houkuttelevuutta lähihoitajien keskuudessa.
– Pääkaupunkiseudun tiedotustilaisuus 3.11. käsitteli pääasiassa korkeakoulutettujen määrän lisäämistä varhaiskasvatuksessa. Tällaisella puheella ei houkutella alalla varhaiskasvatuksen lastenhoitajia eli lähihoitajia, Paavola muistuttaa.
Varhaiskasvatuslain tavoite on ollut lisätä varhaiskasvatuksen korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä siten, että heidän osuutensa lapsiryhmän kasvatushenkilöstöstä olisi 2/3, kun se nykyisin on noin 1/3. SuPerin saama viesti varhaiskasvatuksen lastenhoitajilta on ollut karu: hoitajat kelpaavat nyt tekemään opettajan sijaisuuksia ja paikkaamaan syntynyttä tilannetta. – Motivaatiota heikentää se, että vain varhaiskasvatuksen opettajia halutaan alalle lisää. Moni varhaiskasvatuksen lastenhoitajista onkin hakeutunut muualle, Paavola kertoo.
SuPer on esittänyt, että alle 3-vuotiaiden laadukas varhaiskasvatus edellyttää ikäryhmän tarpeen mukaisen lastenhoitajaresurssin käyttämistä. Ehdotus on, että näissä ryhmissä kaksi kasvattajaa kolmesta on varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden omaavia kasvattajia. Tämä henkilöstörakenne on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen: se takaa tarvittavan hoidon alle 3-vuotiaille lapsille, joilla hoitopäivä sisältää paljon perushoitoa ja hoivaa. Se myös helpottaa työnantajia rekrytoimaan pysyvää ja sitoutunutta henkilökuntaa ja vapauttaa varhaiskasvatuksen opettajia yli 3-vuotiaille tarkoitettuihin ryhmiin.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajalla on kolmen vuoden sosiaali- ja terveysalan koulutus lasten- ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen tai kasvatus- ja ohjausalan tutkinto, jotka molemmat antavat hyvät lähtökohdat varmistamaan pienten lasten turvallinen hoito ja tavoitteellinen kasvatus.
– Lastenhoitajien kouluttaminen opettajiksi on yksi ratkaisu opettajien määrän lisäämiseksi, mutta se ei ratkaise työvoimapulaa. On hyvä, että varhaiskasvatuksen lastenhoitajilla on mahdollisuus jatkokouluttautua, mutta varhaiskasvatuksessa tarvitaan myös lastenhoitajia. Heidän osaamistaan tulisi arvostaa nykyistä enemmän, Paavola sanoo.
Varhaiskasvatuksen laadusta huolehtiminen on satsaus tulevaisuuteen. Laatu syntyy siitä, että koulutettuja ja motivoituneita ammattilaisia on suhteessa lasten määrään riittävästi, henkilöstörakenne on tarkoituksenmukainen ja työntekijöillä on aikaa kohdata lapset yksilöllisesti.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
| 2.11.2022