STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Yleiset huomiot esityksen tavoitteista
STTK ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta valtioneuvoston asetukseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettavalla valtioneuvoston asetuksella mahdollistettaisiin myös jatkossa väliaikaisen (31.12.2022 saakka voimassa olevan) asetuksen 5 §:ään kirjattu työ- ja elinkeinotoimiston mahdollisuus hyväksyä työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma harkinnan mukaan esimerkiksi puhelinkeskustelun tai videoyhteyden aikana.
Asetuksen 5 §:n toistaiseksi voimassa oleva muoto halutaan muuttaa vastaamaan väliaikaista säännöstä. Säännöstä sovellettaisiin myös työllisyyden edistämisen kuntakokeiluissa mukana olevissa kunnissa. Muutoksella halutaan varmistaa työnhakijan palveluprosessin sujuvuus.
STTK kannattaa ehdotusta työllistymissuunnitelman hyväksymisestä esimerkiksi puhelinkeskustelun tai videoyhteyden aikana. Muutos on palveluprosessin sujuvuuden kannalta myönteinen. Sujuvuus on myös työttömän työnhakijan etu.
STTK esittää kuitenkin asetukseen ja sen perustelumuistioon eräitä alla kuvattuja täsmennyksiä.
STTK:n esittämät täsmennykset asetukseen
STTK kannattaa ehdotusta työllistymissuunnitelman hyväksymisestä puhelinkeskustelun tai videoyhteyden aikana, tai muulla mahdollisella tavalla. Muutos on erityisesti palveluprosessin sujuvuuden kannalta myönteinen. Se on myös asiakkaana olevan työttömän työnhakijan etu. Suunnitelman hyväksyminen puhelimen tai videon aikana on asiakkaan kannalta joustava menettely erityisesti tilanteissa, joissa kyse on lähinnä työnhakuvelvoitteen asettamisesta, eikä muusta moninaisemmasta palvelutarpeesta. Se hyödyttää erityisesti asiakkaita, joiden kohdalla etäisyys työvoimapalveluihin on pitkä. STTK ry katsoo myös, että työvoimahallinnon asiantuntijoiden työajan käytössä on tärkeää pystyä priorisoimaan asiakastyötä ja työnhaun tukea asiakaskohtaamisissa, palvelujärjestelmän vaatima prosessin sijaan.
Myös työvoimahallinnon asiakkaat kiinnittävät asiaan huomiota. Jos työllistymissuunnitelman hyväksyminen puhelimen tai muun vastaavan välineen avulla ei olisi mahdollista, olisi suunnitelman allekirjoitusten hankinta muilla tavoin pois varsinaisesta tehtävästä eli työnhaun tukemisesta ja työnvälityksestä.
STTK katsoo kuitenkin, että suunnitelman hyväksyminen ilman, että työttömän työnhakijan oikeudet vaarantuvat edellyttää asetukseen ja sen perustelumuistioon eräitä täsmennyksiä.
Pykäläkohtaisissa perusteluissa korostetaan, että työnhakijan tulee ymmärtää olevansa hyväksymässä häntä velvoittavaa suunnitelmaa. Viranomainen huolehtii työnhakijan tunnistamisesta ja käytetyn yhteydenpitovälineen tietoturvallisuudesta. Suunnitelman hyväksymisen tavasta päättää työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta. Jos työnhakija hyväksyy suunnitelman puhelinkeskustelun aikana tai muulla vastaavalla tavalla, työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta toimittaa hyväksytyn suunnitelman työnhakijalle aina myös kirjallisesti. Hyväksymisestä tehdään merkintä työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään.
STTK katsoo, että asetuksen 5 §:n 2 momentin 3. virkkeen sanamuotoa tulisi tarkentaa. Kyseisestä virkkeestä tai momentista tulisi käydä ilmi, missä tilanteissa eli millä perusteilla TE-toimisto voi edellyttää, että työtön työnhakija hyväksyy suunnitelman sisällön ”muulla tavalla” eli suullisesti puhelinkeskustelussa tai videoyhteydellä käytävässä keskustelussa. Näitä tilanteita voivat olla ainakin työnhakijan oma pyyntö eli suostumus tai se, että TE-hallinto ennakoi kyseisen henkilön aiemman historian perusteella, ettei tämä saavu paikan päälle TE-toimistoon allekirjoittamaan työllistymissuunnitelmaa, eikä myöskään hyväksy suunnitelmaa sähköisessä asiointipalvelussa sähköisellä allekirjoituksella.
STTK korostaa, että säännöksen sanamuodon tulee olla tiivis, mutta sellainen, että maallikkokin pystyy sen perusteella ymmärtämää, milloin TE-toimisto voi edellyttää muuta tapaa suunnitelman sitovaksi hyväksymiseksi. Näin on mahdollista välttää tarpeettomat epäselvyydet ja näyttövaikeudet sen osalta, mitä työllistymissuunnitelman tai sen korvaavan suunnitelman sisällöstä on sovittu. Täsmennys on tarpeen ennen kaikkea työttömän työnhakija oikeusturvan kannalta. Turhien erimielisyyksien sekä niistä johtuvien valitusprosessien välttäminen säästää myös TE-toimiston työaikaa ja resursseja.
STTK esittää asetuksen 5 §:n 2 momentin 3.virkkeen sanamuotoon seuraavaa tarkennusta:
Työnhakija hyväksyy suunnitelman sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai allekirjoittamalla suunnitelman. Jos suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla, allekirjoitettu suunnitelma annetaan työnhakijalle. Jos työnhakija sitä itse pyytää tai jos on ilmeistä, ettei työnhakijan allekirjoitusta tai sähköistä hyväksyntää suunnitelmalle saada, työ- ja elinkeinotoimisto voi edellyttää muuta tapaa, jolla työnhakija hyväksyy suunnitelman. Työ- ja elinkeinotoimiston on tällöin varmistuttava siitä, että työnhakija ymmärtää suunnitelman sisällön ja merkityksen, ja hyväksytty suunnitelma on toimitettava työnhakijan saataville verkkopalveluun tai muulla soveltuvalla tavalla.
STTK katsoo myös, että asetustekstin sanamuodon tarkennuksen lisäksi asetuksen perustelumuistiosta tulisi käydä ilmi, että 5 §:n 2 momentin 3. virkkeessä mainittu muu tapa suunnitelman hyväksymiselle on toissijainen keino asiakirjan allekirjoittamisen tai sähköisen hyväksynnän jälkeen.
Taina Vallander
STTK ry