Ajattelemme usein vapaa-aikamme olevan yksityisasia, ja näinhän sen pitää useimmiten ollakin. Päihteiden käytössä työ- ja vapaa-ajan välisen rajan määrittely ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, sillä ongelmakäytön vaikutukset tulevat kuitenkin ennemmin tai myöhemmin näkyviksi myös työpaikalla.
Pelkästään alkoholin käytöstä aiheutuu eri arvioiden mukaan vähintään 500 miljoonan euron – jopa miljardin – kustannukset yhteiskunnalle. Työpaikalla suoria taloudellisia vaikutuksia syntyy sairauspoissaoloista, työkyvyn alenemisesta ja työn laadun heikkenemisestä.
Suurimmat tappiot ovat silti inhimillisiä. Päihteiden käyttö altistaa vakaville sairauksille, alentaa vastustuskykyä ja lisää riskiä sairastua vaikkapa vain flunssaan. Myös masennuksen riski kohoaa merkittävästi päihdeongelman myötä. Työturvallisuuteen liittyvät uhat ovat suuria. Päihdeongelma ei sairastuta vain ongelmakäyttäjää, vaan kärsijöinä ovat usein myös läheiset ja työkaverit.
Suurimmat tappiot ovat silti inhimillisiä.
Suomalaisessa työkulttuurissa alkoholiin suhtaudutaan perinteisesti melko myönteisesti. Esimerkiksi kosteat pikkujoulut ovat meillä edelleen laajasti hyväksytty maan tapa. THL:n mukaan suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2007 lähtien. Silti alkoholikuolemien määrä on nousussa. Tämä tarkoittaa, että riskikäyttäjät juovat aiempaa enemmän. EHYT ry. on kuvannut, että kymmenhenkisessä työyhteisössä on 7 – 8 kohtuukäyttäjää, 1 – 2 riskikäyttäjää ja yksi raitis henkilö. Alkoholin riskikäyttö on niin yleistä, että sen voi todeta koskettavan lähes jokaista suomalaista työyhteisöä.
Alkoholin kulutuksen vähentyessä rinnalle ovat nousset huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttö. Vaikka suhtautuminen niihin olisi työelämässä jyrkempää, ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen voi olla vaikeampaa.
Varhaisen puuttumisen vaikeus
Päihdeongelmien hoitamisessa avainasemassa on varhainen puuttuminen. Mitä pidempään ongelmakäyttö jatkuu, sitä vaikeampaa on täyden työkyvyn palauttaminen. Pitkittyessään yhden henkilön ongelma voi vahingoittaa koko työyhteisöä. Pahimmillaan pitkittynyt päihteiden käyttö syrjäyttää työelämästä kokonaan. Tähän supistuvan työikäisen väestön Suomessa ei ole varaa.
Ikävien tai vaikeaksi koettujen asioiden puheeksi ottaminen on työpaikoilla vaikeaa, ja tämä koskee myös päihteitä. Usein työyhteisö ryhtyy suojelemaan päihdeongelmasta kärsivää työkaveria esimerkiksi peittelemällä asiaa työnantajalta. Monesti työpaikoilla odotetaan ja oletetaan, että johto tai esihenkilö puuttuu asiaan. Mutta entä jos esihenkilö onkin viimeinen, joka saa tietää asiasta, ja varhainen puuttuminen on jo myöhäistä?
Jotta päihteiden käyttöön voitaisiin puuttua ajoissa ilman henkilön leimaamista, työpaikoilla tarvitaan tietoa erilaisista päihteistä ja puuttumisen tavoista.
Erityisesti etätyössä ongelmien havaitseminen voi kestää. Piilottelu on karhunpalvelus ennen kaikkea päihderiippuvuutta sairastavalle henkilölle, mutta myös koko työyhteisölle. Jos työnantaja ei tiedä, varhaisen puuttumisen toimia ei voida käynnistää esimerkiksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Jotta päihteiden käyttöön voitaisiin puuttua ajoissa ilman henkilön leimaamista, työpaikoilla tarvitaan tietoa erilaisista päihteistä ja puuttumisen tavoista. Työyhteisön ja työkavereiden roolia pitää vahvistaa. Puheeksi ottamisen kynnystä voi helpottaa työpaikan oma päihdeohjelma, jos se on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa, osallistaen, keskustellen ja sitouttaen.
Päihdeohjelmaa suositellaan kaikille työpaikoille, mutta pakollinen se on vain niillä, joilla työnantaja teettää rekrytoinnin yhteydessä huumausainetestejä. Tiedämme, että päihdeongelmat eivät silti koske vain näitä työpaikkoja. Miksi päihdeohjelman tekoa ei siis edellytetä työpaikoilta? Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa laadittu ohjelma arkipäiväistäisi kysymystä, rakentaisi luottamusta ja madaltaisi kynnystä ottaa puheeksi tämä monilla suomalaisilla työpaikoilla aktiivisesti vaiettu ongelma.
Antti Palola
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja
Antti Palola osallistui A-klinikkasäätiön järjestämään Päihteet ja työelämä – minkä pitää muuttua? -seminaarin paneelikeskusteluun 1.12.2022.