STTK:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle
Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta nyt
Jatkuvan oppimisen määritelmästä on monenlaisia tulkintoja, ja strategialuonnos edustaa yhdenlaista tulkintaa, joka lähestyy korkeakouluviitekehyksessä jatkuvaa oppimista ei-tutkintoon johtavana koulutuksena. Näkökulma laajenee, jos jatkuvaa oppimista tarkastellaan asiakkaiden – työelämän ja oppijoiden – tarpeista lähtevänä ja niihin vastaavana toimintana.
Koulutetun ja pätevän työvoiman saatavuus on monilla toimialoilla tiiviisti kytköksissä tutkintojen tuottamaan osaamiseen. Tälläkin hetkellä Ammattibarometrin mukaan käytännössä kaikki eniten osaavan työvoiman saatavuudesta kärsivät ammatit ovat sellaisia, joihin pätevöidytään muodollisen tutkintokoulutuksen kautta. Työvoimatarpeisiin vastaamisessa alanvaihtajat ovat yksi tärkeä ryhmä, ja alan vaihtaminen supistuvilta aloilta osaajapula-aloille on yksi tärkeä keino parantaa työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä. Strategiassa tulisi paremmin tunnistaa jatkuvan oppimisen eri muodot ja ilmentymät korkeakoulutuksessa mukaan lukien tutkintoon johtava koulutus.
Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia
Vastaako strategiassa esitetty visio tulevaisuuden tarpeisiin? Mitä muuttaisitte?
Visiossa on tunnistettu hyvin osaamisen merkitys yhteisöjen uudistumiselle. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta korkeakoulujen asiakkaita ovat oppijat ja heidän työyhteisönsä. Yhteisönäkökulma on nyt tunnistettu suhteessa tki-toimintaan, mikä onkin tärkeää. Tki-toiminnan tavoitteena on usein uusien tuotteiden, palveluiden tai toimintatapojen kehittäminen, johon on luontevaa liittää osaksi henkilöstön osaamisen kehittäminen. Myös visiossa tulisi paremmin tunnistaa jatkuvan oppimisen eri muodot ja ilmentymät korkeakoulutuksessa mukaan lukien tutkintoon johtava koulutus. Jatkuvassa oppimisessa on kyse paradigman muutoksesta, ja jatkuvan oppimisen tulisi läpivalaista korkeakoulujen kaikki toiminta.
Muodostuuko tavoitealueista 3+1 korkeakoulujen jatkuvaa oppimista strategisesti oikean suuntaisesti ohjaava kokonaisuus?
Tavoitealueet kuvaavat hyvin jatkuvan oppimisen keskeisiä ulottuvuuksia suhteessa korkeakoulujen toimintaan. Koko työelämää koskeva yhteinen haaste liittyy tarpeeseen kytkeä jatkuva oppiminen vahvemmin osaksi yhteisöjen oppimista. On hyvä, että tavoitealueissa yhteisöulottuvuus on tunnistettu, mutta sen tulisi kytkeytyä kaikkien 3+1 tavoitealueen toteuttamiseen.
Kommentit tavoitteeseen 1. Selkeä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polku
Strategiassa on tunnistettu keskeisiksi kehitettäväksi kokonaisuuksiksi pienet osaamiskokonaisuudet, erikoistumiskoulutukset ja korkeakouluopintoihin valmentava koulutus. Pienten osaamiskokonaisuuksien määrittelyprosessiin on erittäin tärkeää sisällyttää myös kytkökset tutkintoon johtavaan ja avoimena korkeakouluopetuksena järjestettävään koulutukseen.
Jatkotyössä olisi tärkeää paremmin tunnistaa jatkuvan oppimisen eri kohderyhmiä ja niiden erilaisia tarpeita, kuten eri toimialoilla ja eri kokoisissa organisaatioissa työskentelevät, ammatinvaihtajat, koulutus- ja osaamistason nostajat, osaamisen täydentäjät, jatkuvassa oppimisessa aliedustetut ryhmät (maahanmuuttajat, ikääntyvät, työttömät ja työttömyysuhan alaiset jne.).
Kommentit tavoitteeseen 2. Korkeakoulutuksen avoimuus lisää saavutettavuutta
Avointa korkeakouluopetusta on tärkeää kehittää siitä näkökulmasta, että se tarjoaa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia eri koulutus- ja kulttuuritaustoista tuleville työikäisille. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta olennaista on työelämälähtöisen väylän kehittäminen, joka on suunnattu työelämässä oleville aikuisille, jotka kaipaavat lisäosaamista ja pätevöitymistä. Pedagogisena mallina tässä kehittämisessä voisi toimia työn opinnollistamisen mallien laajempi käyttöönotto myös avoimessa korkeakouluopetuksessa. Avoimuuden toteutumiseksi on tärkeää kehittää joustavia osallistumismahdollisuuksia, jotka tukevat työssä ja työn rinnalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä.
Strategialuonnoksessa todettu periaate, jonka mukaan väylän avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkinto-opiskelijaksi on oltava selkeä, reilu ja yhdenvertaisuutta edistävä on erittäin kannatettava. STTK kannattaa myös ehdotusta, jonka mukaan aikataulutetun avoimen väylän opintojen maksuratkaisuissa pidetään kiinni tutkinto-opiskelun maksuttomuuden periaatteesta.
Kommentit tavoitteeseen 3. TKI-ratkaisuja oppivien työyhteisöjen uudistumiseen
Jatkuvan oppimisen ja tki-toiminnan integraation vahvistaminen on erittäin kannatettava kehityssuunta. STTK on esittänyt, että yrityksille suunnattujen tki-kannusteiden ehdoksi tulisi määrittää henkilöstön osaamisen kehittäminen.
Riina Nousiainen
STTK ry