Minulle Euroopan unioni on aina ollut ensisijaisesti rauhan projekti. Olin nuoruudessani idealisti ja ajattelin jo kauan sitten ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin, että Euroopan valtiot yhdistämällä kyettäisiin välttämään aikaisempien vuosien kaltaiset sodat.
Suomalaisille Eurooppa on ollut tärkein viiteryhmämme jo vuosisatojen ajan. Olemme saaneet sieltä tieteen, tekniikan ja kulttuurin lisäksi myös uskontomme ja poliittiset suuntauksemme. Myös suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen juuret, historia ja kehitys tulevat pitkälti Euroopasta. Teemme tänäänkin erittäin tiivistä yhteistyötä eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa – olipa kyse sitten ilmastonmuutoksesta, vihreästä siirtymästä tai nyt hyvin ajankohtaisesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Myös suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen juuret, historia ja kehitys tulevat pitkälti Euroopasta.
Kannattaa muistaa, että vaikka Suomi on kansainvälistynyt nopeasti ja saamme vaikutteita eri puolilta maailmaa, Eurooppa on yhä tärkein viiteryhmämme.
Useasti kuulee kysyttävän, mitä hyötyä siitä EU:sta meille suomalaisille on? No, vaikka mitä. – Eurooppa on keskeisin markkina-alueemme. Tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuminen hyödyttää talouttamme, työllisyyttämme ja taloudellista hyvinvointiamme. Eurooppa on myös tärkeä kulttuurin ja koulutuksen alalla. EU-jäsenyys antoi pienelle maallemme ja sen nuorisolle ennennäkemättömän mahdollisuuden opiskella ulkomailla lyhemmän tai pidemmän ajan.
On huolestuttavaa, että tätä mahdollisuutta käytetään nykyään harvemmin kuin aikaisemmin. Nuoruuteen kuuluu uskallus, seikkailumieli, halu nähdä maailmaa ja kokea uutta. EU:n tarjoamaa mahdollisuutta nuorten kannattaisi käyttää paljon nykyistä enemmän hyväkseen.
Kansalaisille tärkeitä työelämän ja sosiaalisia oikeuksia koskevan lainsäädännön aloitteita tulee myös aikaisempaa enemmän EU:sta – halusimmepa me sitä tai emme.
EU on aina ollut ja tulee aina olemaan rauhanprojekti.
Kun Suomi 1990-luvun puolivälissä liittyi Euroopan unioniin, kyse oli osaltaan myös Suomen turvallisuuspolitiikasta. Pitkään tämä asia ei tuntunut niin tärkeältä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut turvallisuuspolitiikan merkityksen jälleen keskiöön. Myös jatkossa Suomeen kohdistuvat uhat ja mahdollisuudet kohtaamme pitkälti yhdessä eurooppalaisten kumppaniemme kanssa. Tämä koskee niin turvallisuuspolitiikkaa kuin ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.
Olen edelleen samaa mieltä kuin vuosikymmeniä sitten: EU on aina ollut ja tulee aina olemaan rauhanprojekti. Tämä asia on hyvä muistaa niin nykyisessä hyvin kärjistyneessä geopoliittisessa tilanteessa kuin myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos korostaa myös asiaa, jota olemme tottuneet kutsumaan eurooppalaiseksi arvopohjaksi. Se tarkoittaa ihmisoikeuksia, vapaita vaaleja, vähemmistöjen oikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja riippumatonta mediaa. Nämä ovat asioita, joita emme saa ottaa itsestäänselvyyksinä. Niistä tälläkin hetkellä taistellaan ja kiistellään EU:n sisällä ja naapurimaissa.
Suomi on eurooppalainen ja suomalaiset ovat eurooppalaisia.
Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja
Yle TV1:llä tiistaina 27.1. alkava Suomi on eurooppalainen -dokumenttisarja tutkii Suomen eurooppalaisuutta ja etsii vastauksia moniin kysymyksiin. Sarja esitetään peräkkäisinä arkipäivinä klo 20.00 ja on nähtävissä myös Yle Areenassa. STTK on ohjelmasarjan yksi yhteistyökumppani.