Suomen kokonaisveroastetta (42 % vuonna 2022) pidetään kansainvälisesti vertailtuna melko korkeana. Olemme silti pohjoismaista keskisarjaa. Samoissa luvuissa Ruotsin kanssa (42,8 % vuonna 2021), ja Tanskan (46,5 %) ja Norjan (38,6 %) väliin asettuen. Eri maiden kokonaisveroastetta on järjestelmien erojen takia hedelmätöntä vertailla pohjoismaiden ulkopuolella.
Veroastetta tärkeämpi kysymys on, mihin veroeuroja käytetään, ja mitkä muutokset valtion tulojen ja menojen taustalla vaikuttavat. Vaalien lähestyessä puhumme paljon julkisesta velasta ja leikkauslistoista. Tulopuolen kehitykseen liittyvät havainnot ja ennakointi ovat vähintään yhtä tärkeitä, jotta valtiontalouden tasapainoa voidaan edes pyrkiä tavoittelemaan. Jos veroeurot käytetään talouskasvua ja työllisyyttä tukevasti, korkea veroaste ei muodostu kasvun esteeksi vaan pikemminkin mahdollistajaksi – vähintäänkin tukevaksi tekijäksi.
STTK:n näkemys on, että seuraavan hallituksen tulisi säilyttää kokonaisveroaste pohjoismaisella, vuoden 2021 tasolla (43 %). Se on minimiedellytys hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituksen turvaamiseksi, mutta kutistaisi myös julkisen talouden alijäämää keskipitkällä aikavälillä. Koska väestö ikääntyy, työikäinen väestö supistuu ja syntyvyys alenee, kakun leipojia on nyt ja jatkossa vähemmän kuin syöjiä. Ikäsidonnaiset menot kasvavat, kun esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä lisääntyy. Harva meistä myöskään haluaa karsia palveluiden laadusta – ainakaan omalla kohdallaan.
Veropolitiikka ei tule seuraavallakaan hallituskaudella olemaan helppoa. Toimivuus edellyttää riittävää poliittista tahtoa huomioida muutosajureita ja kasvun edellytyksiä. Verotus on erittäin vahva ohjauskeino, kun haluamme uudistaa yhteiskuntaa ja saada aikaan toivottua toimintaa. Verotuksen tehokkuus ja ohjaavuus edellyttävät kuitenkin toimiakseen jatkuvaa arviointia. Tiivis veropohja tukee maltillista kokonaisveroastetta. Kannustava työn verotus tukee työn tekemistä ja teettämistä. Kun työ on sosiaaliturvaa kannattavampaa, vahvistamme hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaa, emmekä nakerra sitä.
Kansainvälisessä talouskeskustelussa verotus on saanut kunnianpalautuksen. Yhteiskunnan vakaan tulokehityksen sekä toimivien julkisten palveluiden ja hyvinvoinnin yhteys tunnustetaan laajasti esimerkiksi OECD:n, Maailmanpankin ja EU:n piirissä. Korkean veroasteen Pohjoismaita pidetään monessa suhteessa esikuvallisina yhteiskuntina esimerkiksi resilienssin osalta. Suomessakin verotus tulisi aidosti palauttaa mukaan talouspolitiikan keinovalikoimaan.
STTK:n nostot verotuksen kehittämiseksi:
• Kokonaisveroasteen säilyttäminen turvaa hyvinvointiyhteiskunnan
• Verotuksen painopistettä siirrettävä työstä pääomatuloihin ja varallisuuteen
• Verotuksen ohjausvaikutusta tehostettava, vaikka se syö veropohjaa
• Maakuntavero tarvitaan palveluiden kehittämiseksi
• EU-verotuksella korvattava jäsenmaiden maksuosuuksia ja suitsittava verokilpailua
Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja
Aiheesta lisää STTK:n talousseminaarissa tiistaina 17.1. klo 9-11. Katso striimi tästä.
| 17.1.2023