Suomalaiset eivät ole valmiita oman verotuksensa kiristämiseen julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Yli puolet (53 %) ei ole valmis maksamaan enempää veroja, vaikka se parantaisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Tämä käy ilmi STTK:n Aula Researchilla syys-lokakuussa teettämästä kansalaiskyselystä, johon vastasi yli 3 000 suomalaista. Kolmannes (33 %) vastaajista oli valmis maksamaan enemmän veroja.
Erot sukupuolen, iän, tulotason tai ammattiaseman perusteella ovat vähäiset.
─ Puoluekanta sen sijaan erotti vastaajia. Vasemmistoliiton, vihreiden, SDP:n, keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajista useampi kannatti kuin vastusti verojen korottamista, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.
STTK kysyi myös, mitä tulisi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseksi tulevaisuudessa. Yli puolet vastaajista (54 %) toivoi säästötoimenpiteiden kohdentamista muualle kuin sote-alalle. Lähes puolet (47 %) vastaajista toivoi seuraavan hallituksen ottavan sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi painopisteekseen.
─ Kyselystä välittyi vahva viesti, että laadukkaista sotepalveluista halutaan pitää kiinni myös tulevaisuudessa, Palola painottaa.
Kevennyksiin ei ole varaa – julkisten palveluiden riittävä rahoitus veropolitiikan ytimeen
STTK julkaisi tänään veropoliittiset tavoitteensa. Seuraavan hallituksen on veropolitiikassaan varmistettava julkisten palveluiden riittävä rahoitus. Veropohjan rapautumisen vuoksi kokonaisveroaste laskee lähes kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (noin 4 mrd. euroa) vuosina 2021–2026. Yhtenä syynä tähän ovat ohjausvaikutteiset verot, kuten energia- ja liikenneverotus, jotka on kytketty päästöihin. Vihreän siirtymän edetessä niiden veropohja rapautuu.
STTK esittää kokonaisveroasteen pitämistä vuoden 2021 tasolla, mikä ratkaisisi merkittävän osan tulevaisuuden kestävyysvajehaasteesta.
─ Veropohjan rapautumista on ehkäistävä kehittämällä ohjausvaikutteisten verojen tilalle muita veroja tai nostamalla olemassa olevia veroja. Tämä ei saa kokonaisuudessaan kiristää verotusta, pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo.
STTK esittää palkkaverotuksessa progression lievää lisäämistä ylimpien tulojen osalta. Verotuksella voidaan myös kannustaa tiettyjä ryhmiä kohdennetusti.
─ Kansalaiset eivät kannata oman verotuksensa kiristämistä julkisten palveluiden rahoittamiseksi. Veronkevennyksiinkään meillä ei ole varaa. Veropohjan rapautumista voidaan paikata esimerkiksi yhteisöveron maltillisella nostamisella ja pääomatuloverotuksen aukkoja paikkaamalla, Lainà painottaa.
Lisätietoja STTK:ssa:
puheenjohtaja Antti Palola p. 040 509 6030
pääekonomisti Patrizio Lainà p. 040 583 4432
STTK:n talousseminaari Mistä rahat? – julkisten palveluiden tulevaisuus Suomessa järjestetään tiistaina 17.1. 2023 Tiedekulmassa klo 9–11. Tilaisuudessa kuullaan Olli Kärkkäisen (VM) ja Joonas Rahkolan (Keva) alustukset. Kansanedustajapaneelissa teemasta keskustelevat Elina Valtonen (kok.), Sakari Puisto (ps.), Matias Mäkynen (sd.), Jussi Saramo (vas.), Iiris Suomela (vihr.) ja Markus Lohi (kesk.). Tilaisuuden juontaa toimittaja Jan Andersson.
| 11.1.2023