Osaava Suomi – STTK:n tavoitteita osaamistason nostamiseksi

Työntekijä kohtaa työurallaan useita samanaikaisia ja vaikeasti ennustettavia muutoksia. Toimet digitalisaation ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi muuttavat työn sisältöjä ja toimintatapoja.

Muutosten nopeus ja yhtäaikaisuus vahvistavat jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen merkitystä. STTK:n näkemyksen mukaan, jokaisella on oikeus oppia läpi elämän ja työuran. Laadukas ja kaikille saavutettavissa oleva koulutus muodostaa sivistysyhteiskunnan tukipilarin ja vahvistaa tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työelämään.

Kokosimme STTK:n tavoitteet osaamistason nostamiseksi Osaava Suomi -julkaisuun. Tämä teksti on julkaisun tiivistelmä ja ei sisällä kaikkia perusteluja, taustoituksia ja lukuja.

1. Koulutus ja osaamistason nosto
2. Osaajapula ja muuttuvat osaamistarpeet
3. Koulutuksen laatu ja yhdenvertaisuus
4. Oikeudenmukainen siirtymä osaamista kehittämällä
5. Rahoitus

1. Koulutus- ja osaamistason nosto

Suomalaisten koulutustaso on jäänyt huolestuttavasti jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Osaajapula on noussut nopeasti koko työelämää koskevaksi keskeiseksi haasteeksi ja kasvun rajoitteeksi. Korkeasti koulutettujen osaajien lisäksi pulaa on eri alojen ammattiosaajista. Osaajien saatavuuden lisäämiseksi on pyrittävä määrätietoisesti lisäämään työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, mutta sen ohella on välttämätöntä vahvistaa suomalaisten osaamista.

Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu vahvasti ajatukseen siitä, että nuorena hankittu osaaminen ja tutkinto antavat valmiudet ja osaamisen työelämään ja turvaavat työllisyyttä läpi työuran. Koulutustason noston ohella on vahvistettava yksilön mahdollisuuksia nostaa omaa osaamistasoaan työuran aikana.

Ratkaisut:

• Hallitusten on sitouduttava investoimaan koulutus- ja osaamistason nostamiseen yli vaalikausien. Koulutuspaikkojen laadukas lisääminen edellyttää lisärahoitusta.

• Koko ikäluokalle on varmistettava vähintään toisen asteen tutkinto. Oppivelvollisuuden laajentamiselle on varmistettava resurssit, jotka mahdollistavat myös riittävän tuen tarjoamisen kaikille tarvitseville.

• Tutkintojen on jatkossakin tuotettava jatko-opintokelpoisuus. Ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden yhdenvertaista asemaa jatko-opintoihin hakeuduttaessa on vahvistettava.

• Tutkintojärjestelmää on kehitettävä duaalimallin pohjalta. Työelämässä tarvitaan myös tulevaisuudessa sekä vahvaa ammattiosaamista että yleissivistäviin ja akateemisiin opintoihin suuntautunutta osaamista.

• Koulutus- ja osaamistason nostamisen on oltava yksilölle mahdollista työuran aikana. Koulutuksen kasautumisen vähentämiseksi on lisättävä työikäisille tarkoitettuja ohjaus- ja uraohjauspalveluita.

2. Osaajapula ja muuttuvat osaamistarpeet

Tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla on tarve uudenlaisille jatkuvan oppimisen ratkaisuille. Jatkuva oppiminen on kytkettävä osaksi kaikkea oppilaitosten ja korkeakoulujen toimintaa. Asiakaslähtöisyyden ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen koulutuksessa ovat avainasemassa osaajapulan ratkaisuissa.

Jatkuvan oppimisen tarjonnan monipuolistaminen on koulutusjärjestelmän näkökulmasta tärkein ratkaisu osaajapulaan. Tarjonnan ohella on vahvistettava työikäisille tarkoitettuja ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluita, jotta yhä useampi löytäisi jatkuvan oppimisen palvelut.

Tarvitsemme eettisesti kestävää koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa, jossa lähtökohtana on työllistyminen koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan selkeät polut. Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen työllistymisen kannalta riittävä kielenopetus ja tuki harjoittelu- ja työpaikkojen löytämiseen ovat olennaisia.

Ratkaisut:

• Tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien tarjontaa koulutuksessa on lisättävä ja kokonaisuuksia on voitava yhdistää aina tutkinnoiksi saakka. Osaamiskokonaisuuksissa on oltava vahva työelämäkytkös, joka mahdollistaa uuden osaamisen hankkimisen työn rinnalla (muun muassa työn opinnollistaminen, oppisopimus).

• Jatkuvan oppimisen tarjonnan on oltava kohtuuhintaista ja eri kohderyhmille helposti saavutettavaa. Tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava osallistujille maksutonta, mutta järjestelmää on kehitettävä suuntaan, joka karsii turhaa päällekkäistä kouluttautumista.

• Eri kohderyhmille suunnattuja jatkuvan oppimisen palveluita on kehitettävä ennakointitiedon pohjalta ja huomioimalla erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat työikäiset, kuten maahanmuuttajataustaiset, ikääntyvät ja pienissä yrityksissä työskentelevät.

• Uuden palvelutarjonnan kehittämisessä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) kautta kanavoitavalla rahoituksella on keskeinen rooli.

3. Koulutuksen laatu ja yhdenvertaisuus

Tutkimukset kertovat oppimistulosten laskusta Suomessa. Erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet ja ne ovat yhteydessä muun muassa perheiden ja alueiden sosiokulttuuriseen eriytymiseen.

Osaavat opettajat ja muu henkilöstö, riittävät resurssit, hyvät työolosuhteet ja johtaminen ovat tärkeitä laadukkaan koulutuksen mahdollistajia. Tulevaisuudessa koulutuksessa on pystyttävä vastaamaan paremmin oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisiin tuen ja ohjauksen tarpeisiin.

Naisten ja miesten väliset erot koulutukseen osallistumisessa Suomessa ovat suurempia kuin Euroopan maissa keskimäärin. Sukupuolittuneet valinnat näkyvät selvästi siirtymävaiheessa perusopetuksesta toiselle asteelle ja koulutusalavalinnoissa ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa.

Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet ja koronapandemia lisäsi esimerkiksi yksinäisyyden kokemuksia. Kun maailma ympärillä jatkuvasti muuttuu, koulutuksessa on vahvistettava yhteisöllistä toimintakulttuuria, osallistavia toimintatapoja ja oppijalähtöisyyttä.

Ratkaisuja:

• Koulutuksen tasalaatuisuutta on parannettava varmistamalla riittävät resurssit ja vahvistamalla opiskelijoiden oikeutta opetukseen ja ohjaukseen sekä yksilölliseen tukeen toisella asteella ja korkeakoulutuksessa. Työelämäyhteistyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja ohjauksen laatuun ja resursseihin.

• Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava tukemaan tavoitetta, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Aloituspaikkojen lisääminen edellyttää lisärahoitusta korkeakouluille.

• Koulutuksen laatu ja saavutettavuus eri puolilla maata on varmistettava koulutuksen järjestäjien yhteistyön ja digitalisaation avulla.

• Koulutusjärjestelmän on mahdollistettava opiskelijan joustava siirtyminen ja eteneminen koulutusasteiden ja tutkinto-ohjelmien välillä.

• Jokaisen lapsen oikeutta yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa on vahvistettava muun muassa lisäämällä tukeen tarkoitettuja resursseja.

• Monipuolinen ja laadukas työelämätieto lieventää sukupuolittuneita koulutusvalintoja. Erityisesti lapsille ja nuorille on tarjottava koulutusvalintojen tueksi monipuolisesti tietoa eri työtehtävistä ja ammateista ja niihin johtavista koulutuspoluista.

4. Oikeudenmukainen siirtymä osaamista kehittämällä

Omaa osaamistaan kehittävät vähiten he, joiden työmarkkina-asemaa se hyödyttäisi eniten. Työpaikoilla on vahvistettava osaamisen johtamista ja muotoiltava työtä uudelleen niin, että se tukee kaikkien henkilöstöryhmien jatkuvaa osaamisen kehittymistä.

Ennakointitulosten mukaan jopa 60 prosenttia uusista työpaikoista perustuu korkeakoulutasoiselle osaamiselle. Jatkuva oppiminen läpi työuran on keino ylläpitää ja vahvistaa työikäisten osaamista ja vastata tarvittaessa nopeasti toimialoja koskevaan tai alueelliseen osaajapulaan.

Tuottavuutta voidaan parantaa ottamalla käyttöön uusia teknologioita, jotka mahdollistavat työn tekemisen aiempaa pienemmillä resursseilla. Teknologioiden kehittäminen taas edellyttää usein uutta osaamista.

Osaamisen kehittäminen kytkettynä tiiviisti osaksi innovaatiotoimintaa auttaisi ennakoimaan osaamistarpeita ja varautumaan niihin. Osaamisen kehittäminen julkisten TKI-kannustimien ehtona parantaisi myös alalla työskentelevien muutosturvaa ja auttaisi sopeutumaan uuteen hiilineutraaliin tuotanto- ja palvelutapaan.

Ratkaisut:

• Osaamisen suunnitelmallista kehittämistä on vahvistettava ottamalla työpaikoilla käyttöön osaamiskartoitukset. Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet eivät toteudu työpaikoilla yhdenvertaisesti. Suunnitelmallinen osaamisen johtaminen on keino parantaa tuottavuutta ja toteuttaa hallittuja muutoksia.

• TKI-kannustimien ehdoksi on määriteltävä henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvä elementti, kuten osaamiskartoitukset ja niiden pohjalta toteutettu koulutussuunnitelma. Panostukset osaamiseen jäävät työpaikan pääomaksi, vaikka kehitetyt tuotteet ja innovaatiot eivät muuttuisikaan suoraan toiminnaksi.

5. Rahoitus

Jatkuva oppiminen kasaantuu korkeimmin koulutetuille sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville. Toimihenkilöistä noin puolet osallistuu vuosittain työnantajan kustantamaan henkilöstökoulutukseen. Nykytilanne jättää osan työntekijöistä osattomaksi jatkuvasta oppimisesta, eikä tilanne ole oikeudenmukaisen siirtymän kannalta toivottava.

Euroopan neuvosto hyväksyi vuonna 2022 yksilöllisiä oppimistilejä koskevan suosituksen. Sen tavoitteena on tukea työntekijöitä digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä tarvittavan osaamisen hankkimisessa ja parantaa eri työntekijäasemassa toimivien pääsyä koulutukseen.

Aikuiskoulutustuki turvaa työikäisten toimeentuloa opiskelun aikana, mutta meiltä puuttuvat muut kannusteet, joilla tuettaisiin yksilöitä kehittämään omaa osaamista työuran aikana.

Ratkaisuja:

Työmarkkinoille tarvitaan osaamissopimus, jolla vahvistetaan kaikkien työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen:

• Käynnistetään yksilöllisten oppimistilien kokeilu, jonka tavoitteena olisi vahvistaa kaikkien työntekijöiden osaamista tukemaan oikeudenmukaista siirtymää. Sovitaan tilien rahoitusvastuun jakautumisesta oikeudenmukaisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtion välillä. Valtio vastaisi täysimääräisesti haavoittuviin kohderyhmiin kuuluvien oppimistilien rahoituksesta tavoitteena lisätä näiden ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen.

• Kohdennetaan työnantajalle maksettava koulutusvähennys ja -korvaus niihin työyhteisöihin, joiden henkilöstöön digitaalisen ja vihreän siirtymän toimilla on suurin vaikutus.

• Käynnistetään kokeilu, jossa aikuiskoulutustuen työssäoloehtoa madalletaan sellaisten henkilöiden osalta, joilla on enintään perusasteen koulutus. Kokeiluun sisällytetään tehostettu ohjaus ja matalan kynnyksen koulutustarjonta. Kokeilu valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

• Työttömillä työnhakijoilla on oltava laajat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen työttömyyden aikana. Työttömät ovat muita heikommassa asemassa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien suhteen, ja etenkin pitkittyvän työttömyyden riskinä on osaamisen vanheneminen suhteessa työmarkkinoiden osaamistarpeisiin ja -vaatimuksiin.