Osaaminen – Miten mä siitä hyödyn? 

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Koulutuspoliittinen keskustelu on usein korkealentoista, kapulakielistä ja keskittyy järjestelmään. Tähän olen usein törmännyt seurattuani koulutuspolitiikkaa koskevaa keskustelua kohta kahden vuosikymmenen ajan. Aika harvoin todella mietitään, mitä merkityksiä sivistyksellä, koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä on oppijalle tai opiskelemaan hakeutuvalle itselleen. Palkansaajajärjestöjen tehtävä onkin nostaa yksilön näkökulmaa esiin. 

Päättyvällä hallituskaudella käynnistetty jatkuvan oppimisen uudistus on herättänyt runsaasti kiinnostusta STTK:n jäsenistössä. Työelämässä osaamisvaatimukset muuttuvat todella nopeasti. On opittava käyttämään uusia ohjelmistoja ja työkaluja ja opittava uudenlaisia työnteon tapoja. Ei siis ole ihme, että ihmisillä on suuri tarve ymmärtää, miten mä siitä hyödyn, että jatkuvan oppimisen järjestelmää kehitetään.  

Työelämässä osaamisvaatimukset muuttuvat todella nopeasti.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan tutkimuksessa selvitettiin, mitä työikäiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta. Suurin osa (yli 80 %) koki uuden oppimisen itselleen tärkeäksi ja nautti oppimista. Jatkuva oppiminen onkin monille keino oman ammattitaidon kehittämiseen ja työuralla etenemiseen. Aikuisiällä oppiminen voi myös tuoda työhön mielekkyyttä ja parantaa työhyvinvointia.  

Jotpan tutkimuksen vastaajista yli puolet (lähes 60 %) arvioi koulutusmahdollisuutensa hyviksi. Toisaalta 44 prosenttia vastaajista olisi halunnut kouluttautua pitemmälle. Suurimmiksi koulutukseen osallistumisen esteiksi vastaajat arvioivat työn ja perheen yhteensovittamisen esteet, ajan ja rahan puute sekä se, ettei sopivaa koulutusta ollut tarjolla. Samat syyt nousevat keskeisimmiksi osallistumisen esteiksi myös Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksessa.  

Koulutustarjontaa kehitettävä

STTK on esittänyt, että jatkuvan oppimisen koulutustarjonnassa tulisi lisätä tutkintoa pienempien, kohtuuhintaisten ja eri kohderyhmille helposti saavutettavien opintojen tarjontaa. Koulutukseen osallistumisen ajallisia esteitä tulisi vähentää lisäämällä sellaisten opintojen tarjontaa, joissa oppiminen tapahtuu työn rinnalla. Mallia kehittämistyöhön voi hakea oppisopimuskoulutuksesta tai korkeakoulujen opinnollistamisen malleista. Erityisen tärkeitä työhön tiiviisti kytketyt koulutusmallit ovat työvoimapulasta kärsivillä aloilla kuten varhaiskasvatuksessa ja ICT-aloilla. 

On tärkeää vahvistaa vuoropuhelua oppijoiden ja opiskelemaan hakeutuvien kanssa siitä, mitä he koulutuksesta ja sivistyksestä ajattelevat, mitä se heille merkitsee ja mitä he tarvitsevat voidakseen toteuttaa elämässään ja työelämässä omia unelmia ja tavoitteita. Ymmärtämällä paremmin yksilöiden koulutukselle antamia merkityksiä voidaan rakentaa järjestelmiä, jotka auttavat yksilöitä toteuttamaan omia unelmiaan.  

Päättyvällä hallituskaudella käynnistetty jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus on ponnistanut yhteisestä tahtotilasta lisätä jatkuvaa oppimista työelämässä. Työ on kesken, ja tulevalla hallituksella on ratkaisijan rooli uudistuksen toimeenpanon varmistamisessa. 

Riina Nousiainen 
Kirjoittaja on STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija. 

Ajankohtaista

16.4.2025

Varmaa on vain epävarmuus

Lue
15.4.2025

Erto on tänään ilmoittanut henkilöstöalan työt historialliseen lakkoon

Lue
15.4.2025

Tehy: Hallituksen puoliväliriihessä ei voi enää leikata lisää sote-palveluista – antaako Petteri Orpo hyvinvointialueille lisäaikaa talouden sopeuttamiseen – myös verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi

Lue
15.4.2025

Kasvun eväitä etsimässä

Lue
14.4.2025

Tehy faktantarkisti työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen väitteet – ”TEM levittää virheellistä tietoa, ei kestä merivettä”

Lue
14.4.2025

Kasvun eväät – näkemyksiä elinkeinopolitiikan kehittämiseen

Lue
14.4.2025

Kansa nousi hallituksen linjaa vastaan ja äänesti vanhusten, lasten ja vammaisten puolesta

Lue
11.4.2025

Kauppasodan seurauksena kauppasopimusten kulta-aika

Lue