Hoidon laatu ja potilasturvallisuus on heikkoa useassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon, vammaispalveluiden ja mielenterveys- sekä päihdetyön palveluasumisen yksikössä. Suurin syy ongelmiin on pula etenkin lähihoitajista.
Tehyn lähihoitajille tekemän kyselyn mukaan asiakkaat joutuvat odottamaan viikoittain tai jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa, ulkoilua, toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen jäi vähäiselle huomiolle.
Potilasturvallisuus (esimerkiksi kaatumiset, lääkepoikkeamat) vaarantui vastaajien mukaan viikoittain tai useammin, koska henkilöstövahvuudessa ei ollut riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä ja henkilöstövajetta oli täydennetty esimerkiksi hoiva-avustajilla.
Kolmannes (32 %) vastanneista lähihoitajista totesi, että joutui selviytymään usein työtehtävistään ilman työtovereiden apua. Lähihoitajat (20 %) arvioivat, että toimivat sairaanhoitajan sijaisena viikoittain tai useammin. Vastaavasti hoiva-avustajat sijaistivat lähihoitajia viikoittain tai useammin vastaajien (24 %) mukaan.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösellä on selkeä resepti siihen, miten hoitajapulaa torjutaan.
– Meillä on julkisuudessakin olleita esimerkkejä hakemustulvasta yksiköihin, joissa on tarjottu keskimääräistä parempaa palkkaa. Rahalla saa tarpeeksi hoitajia ja samalla hoidon laatu paranee välittömästi.
Suurin osa lähihoitajista ei voi hyvin töissä
Vastaajista vain 27 % ilmoitti työhyvinvointinsa hyväksi.
Fyysisen kuormituksen lisäksi hoitajat kokevat eettistä kuormitusta, joka johtuu siitä, että hoitaja joutuu toimimaan eettisten periaatteidesi vastaisesti ja kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kognitiivista kuormitusta aiheutuu tilanteista, joissa hoitaja joutuu keskeyttämään usein työtehtävänsä, suorittamaan useaa työtehtävää yhtäaikaisesti, esimerkiksi samanaikaisesti kirjaamaan, seuraamaan sähköpostia, vastaamaan puhelimeen ja keskustelemaan asiakkaiden tai työtoverin kanssa.
Kognitiivisesti (59 %), eettisesti (57 %) ja fyysisesti (52 %) kuormittuneista vastaajista yli puolet koki olevansa haitallisesti tai vakavasti kuormittunut. Kuormitusta aiheutti kiire, huono johtaminen ja ergonomiaan liittyvät puutteet.
– Nykytilanteessa ei ole varaa yhdenkään hoitajan uupumiseen ja alalta poistumiseen. Työvoimatilannetta on turha yrittää ratkoa kouluttamalla alalle lisää lähihoitajia tai muita sote-ammattilaisia, jos työhyvinvointi ei parane, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.
Työvuoroista oli puuttunut edellisen kuukauden aikana (75 %) useimmiten juuri lähihoitajia.
Kyselyyn vastasi 1399 lähihoitajaa, jotka työskentelivät mm. ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa, vammaispalveluiden ja mielenterveys- ja päihdetyön palveluasumisen yksiköissä.
Kysely on osa laajempaa selvitystä, johon on vastannut kaikkiaan 5314 tehyläistä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ammattihenkilöä.
Liitteessä PP-esitys lähihoitajakyselystä. Tänään perjantaina 27.1. vietetään kansallista lähihoitajapäivää.
Lisätietoja:
Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco, puh 040 821 5057
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen erityisavustajan kautta, puh 0400 540 005
Juha Kurtti | 24.1.2023