Tämä teksti on tiivistelmä Kestävä energia -julkaisusta ja se ei sisällä kaikkia perusteluja ja taustoituksia.
STTK:n energialinjauksissa korostuu energian saatavuus ja hinta – niin kuluttajan kuin teollisuuden ja yhdyskuntien tarpeista alkaen. Kannamme myös huolta energiaköyhyyden ehkäisystä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Suomen on oltava lähitulevaisuudessa sekä sähkön että lämmön tuotannon suhteen omavarainen. Samalla energiapolitiikka on yksi keskeisimmistä tavoista hillitä ilmastonmuutosta. Siksi energiamurros tulee toteuttaa fossiilivapailla ratkaisuilla. STTK pitää välttämättömänä, että ilmastopoliittisista tavoitteista ei tingitä kansallisella eikä EU-tasolla.
Julkisia TKI-investointeja on ohjattava jatkossa edelleen määrätietoisesti energia-alan, päästöttömän liikenteen sekä rakentamisen ja infran ilmastoystävälliseen ja energiataloudelliseen kehittämiseen.
- Energian hinta ja palkansaajan ostovoima
- Energian vaikutus kilpailukykyyn ja työllisyyteen
- Vihreä siirtymä ja työvoiman osaaminen
- Energian suhde ilmastopolitiikkaan
- Tavoitteet
1. Energian hinta ja palkansaajan ostovoima
Energia on yksi merkittävistä kustannuksista suomalaisen palkansaajan elämässä. STTK:n mielestä Suomen energiapolitiikkaa tulee kehittää tavalla, joka pitää energian kustannukset mahdollisimman alhaalla, eikä rasita palkansaajien ostovoimaa merkittävästi. Vihreän siirtymän on arvioitu johtavan yleisesti energiakustannusten laskuun, mutta on varmistettava, että se toteutetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.
Suomen on seurattava Euroopan eri maiden energiapolitiikkaa ja teknologista kehitystä tarkasti. Suomen energia perustuu tällä hetkellä ydin-, tuuli- ja vesivoiman sekä esimerkiksi puun käyttöön. Lähivuosina etenkin tuulivoiman määrä sekä ydinvoiman määrä ovat kasvussa. Myös pienydinvoimaloissa voi olla kasvupotentiaalia.
Pohjoismaiden välinen energiayhteistyö vaatii tiivistämistä esimerkiksi siirtoyhteyksien vahvistamisen ja kantaverkkojen pullonkaulojen poistamisen osalta. Aluehintaerojen pienentäminen ja kansallinen huoltovarmuus ovat Suomen ja Pohjoismaiden yhteisiä tavoitteita.
STTK kannattaa fossiilisten polttoaineiden tiukempaa verotusta samalla esimerkiksi työn verotusta laskemalla. Tällä olisi valtion tulojen kannalta merkittävä vaikutus, ja samalla se ohjaisi kulutusta puhtaimpiin energialähteisiin. Siirtyminen pois fossiilienergiasta johtaa valtion verotulojen laskuun, joten siihen Suomen tulee varautua ajoissa.
STTK:n mielestä Suomi tarvitsee kattavan energiastrategian ja energiaverotuksen kokonaistarkastelun. Yhtenä energiastrategian keskeisenä näkökulmana on oltava taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus sekä energiaköyhyyden torjuminen.
2. Energian vaikutus kilpailukykyyn ja työllisyyteen
Suomen energiapolitiikkaa on toteutettava tavalla, joka varmistaa hyvän ja luotettavan yritysten toimintaympäristön sekä työllisyyden hyvän kehityksen.
Energian merkitys Suomen teollisuudelle ja toiminnalle pysyy suurena tulevaisuudessa. Energiamurroksen on arvioitu nostavan etenkin sähkön kulutusta, kun liikenne ja osa teollisista prosesseista sähköistyvät. Tällöin energiapolitiikassa etenkin sähkön tuottamistavan, riittävyyden ja hinnan merkitys korostuu.
Uusiutuva energia – etenkin tuuli- ja vetyvoima ja siihen liittyvä teknologia – voi olla merkittävä osa Suomen tulevaisuuden energiapolitiikkaa. Koko kapasiteetin saavuttaminen Suomessa edellyttää panostuksia esimerkiksi säätövoimaan ja energian varastointiin. Myös pienydinvoimaloiden kehittäminen tarjoaa Suomelle paljon mahdollisuuksia energiapolitiikan ja viennin osalta.
Liikenteen ja teollisuuden laaja sähköistyminen edellyttää hajautettua tuotantoa eri puolilla maata, mutta myös panostuksia jakeluverkon uudistamiseen. Liikenteen osalta erityisesti raskaan liikenteen riittävä latausinfra on seuraava merkittävä investointikohde.
On etsittävä keinoja edistää kotimaisten kestävien energiainnovaatioiden kaupallistamista ja muun muassa referenssilaitosten käyttöönottoa Suomessa. Lisäksi uusien älykkäiden energiajärjestelmien käyttöönottoa on vauhditettava ja edistettävä energian varastointimahdollisuuksia sähkön hinnannousun hillitsemiseksi ja energiajärjestelmän tasapainottamiseksi.
STTK kannattaa panostuksia vihreään siirtymään. Se on toteutettava tavalla, joka pitää energian hinnan kilpailukykyisenä, varmistaa energian saatavuuden ja mahdollistaa Suomen hyötyvän vihreän siirtymän globaaleista investointimahdollisuuksista. Suomen on etsittävä keinoja edistää kotimaisten kestävien energiainnovaatioiden kaupallistamista ja muun muassa referenssilaitosten käyttöönottoa Suomessa.
3. Vihreä siirtymä ja työvoiman osaaminen
Vihreän siirtymän takana oli aikaisemmin etenkin maiden väliset ilmastosopimukset, mutta viime vuosina vihreää siirtymää on vahvistanut etenkin teknologinen kehitys sekä aurinko- ja tuulivoiman kustannusten lasku. Myös pakotteet Venäjää vastaan ja energian omavaraisuuden merkityksen kasvu ovat voimistaneet vihreää siirtymää selvästi.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan puhtaaseen energiaan siirtyminen tuo mukanaan 40 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Puhtaan energian työpaikkojen osuus koko energia-alan työpaikoista nousee noin 80 prosenttiin, sen ollessa nyt noin puolet. Tämä vaatii panostuksia työvoiman koulutukseen ja osaamiseen. Useissa maissa työnantajat ovat valittaneet työvoimapulan olevan yksi vihreän siirtymän pullonkauloista.
Uutta osaamista tarvitaan energian tuotantotapojen muutoksessa tuotantoketjujen eri vaiheissa. Myös loppukäyttäjän osaaminen on varmistettava. Tämä edellyttää aktiivista työntekijöiden uudelleen- ja lisäkoulutusta. Tulevaisuuden energiainfrastruktuuri on ”älykästä”. Sen kehittäminen edellyttää yhteiskunnalta ja yrityksiltä merkittäviä panostuksia TKI-toimintaan ja osaamiseen.
STTK korostaa työvoiman osaamisen merkitystä vihreässä siirtymässä. Osaamisen kautta palkansaajilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä, kokea itsensä osalliseksi muutoksessa ja varmistaa osaavan työvoiman saannin.
4. Energian suhde ilmastopolitiikkaan
Suomen energiapolitiikka on sidoksissa kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, joissa Suomi on mukana. Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan siten, että Sanna Marinin hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta eli päästöjen ja nielujen tasapainosta toteutuu vuoteen 2035 mennessä.
Vihreää siirtymää vie maailmalla tällä hetkellä eteenpäin etenkin päästöttömän energian edullinen hinta ja vaatimus energian omavaraisuudesta. Ne yhdessä teknisen kehityksen ja ilmastopolitiikan kanssa ajavat energian käyttöä pois fossiilisista polttoaineista.
STTK pitää tärkeänä, että samalla kun Suomi rakentaa vahvempaa energiaomavaraisuutta pidämme kiinni asetetuista ilmastotavoitteista. Fossiilivapaa sähkön ja lämmön tuotanto on saavutettava seuraavan vuosikymmenen aikana korvaamalla kivihiili, öljy ja maakaasu ydinvoimalla sekä uusiutuvilla energiamuodoilla.
Energiantuotannon uudistusta ei ole mahdollista saavuttaa ilman ylikansallista yhteistyötä ja tukea. Suomen tulisikin luoda strateginen näkymä siitä, toteutetaanko energia-investointeja yhteiskunnan tuella ja missä määrin, vaiko markkinaehtoisesti.
STTK pitää tärkeänä, että samalla kun Suomi kehittää energiatuotantoaan, pidämme kiinni asetetuista ilmastotavoitteista ja osallistumme aktiivisesti Euroopan ilmastopolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen.
STTK:n tavoitteet
- Suomi tarvitsee kattavan energiastrategian sekä energiaverotuksen kokonaistarkastelun.
- Energiastrategiassa on linjattava energiainvestointien taso ja hankkeiden luvittaminen.
- Energiasektorin osalta on selvitettävä, voidaanko luoda kansallinen rahasto tukemaan laajoja järjestelmätason hankkeita, kuten energian ja lämmön varastoinnin kehittäminen.
- Yhtenä energiastrategian keskeisenä näkökulmana on oltava sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja energiaköyhyyden torjuminen.
- Uutta osaamista tarvitaan energian tuotantotapojen muutoksessa tuotantoketjujen eri vaiheissa. Myös loppukäyttäjän osaaminen on varmistettava. Tämä edellyttää aktiivista työntekijöiden uudelleen- ja lisäkoulutusta.
- Uusiutuva energia ja siihen liittyvä teknologia voivat olla Suomen uusi vientituote tulevaisuudessa, mutta koko kapasiteetin saavuttaminen Suomessa edellyttää panostuksia esimerkiksi säätövoimaan ja energian varastointiin.
- Liikenteen ja teollisuuden laaja sähköistyminen tulee edellyttämään hajautettua tuotantoa eri puolilla maata, mutta myös panostuksia jakeluverkon uudistamiseen. Liikenteen osalta erityisesti raskaan liikenteen riittävä latausinfra on seuraava merkittävä investointikohde.
- Tulevaisuuden energiainfrastruktuuri on ”älykästä”. Sen kehittäminen edellyttää merkittäviä T&K-panostuksia yhteiskunnalta ja yrityksiltä.
- Suomen on oltava aktiivinen EU-maiden yhteisessä energiasääntelyssä.
- Pohjoismaiden välinen energiayhteistyö vaatii tiivistämistä esimerkiksi siirtoyhteyksien vahvistamiseksi ja kantaverkkojen pullonkaulojen poistamiseksi. Aluehintaerojen pienentäminen ja kansallinen huoltovarmuus ovat pohjoismaiden yhteisiä tavoitteita.
STTK:n näkemyksen energiapolitiikan kehittämiseksi löytyvät Kestävä energia -julkaisusta.
STTK esittää tässä julkaisussa näkemyksiään Suomen energiapolitiikan kehittämiseksi. Energialinjauksissamme korostuvat energian saatavuus ja hinta – niin kuluttajan kuin teollisuuden ja yhdyskuntien tarpeista alkaen. Samaan aikaan kannamme huolta energiaköyhyyden ehkäisystä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
