Äänestäjällä on jälleen kerran vaikuttamisen mahdollisuus, kun eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 22.3. Viikon pituisen ennakkoäänestyksen jälkeen vaalikevät huipentuu varsinaiseen vaalipäivään 2.4.
Olen varma, että vaalien jälkeen puhutaan jälleen kerran nuorten äänestysaktiivisuudesta. Pessimisti minussa sanoo, että suuria muutoksia ei välttämättä tapahdu eikä nuorten aktiivisuus kohene, mutta optimisti pohtii sitä, että näissä vaaleissa voisi piillä yllätys. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria kuunnellaan ja vaikuttamismahdollisuuksia käytetään.
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi yksi tapa on pyytää nuoria mukaan kampanjointiin. Ehdolla olevien on hyvä kartoittaa nuorten mielenkiintoa puolueidensa sisältä ja myös muista nuorisojärjestöistä. Lähipiiristä saattaa löytyä apua kampanjointiin, mutta tätäkin täytyy ehdokkaan ja tukitiimin aktiivisesti ensin selvittää. Omatoimisuus ehdokkaiden ja tukiryhmien kohdalla on tärkeää, koska nuoret eivät ilmesty tyhjästä. Lisäksi paneeleissa ja ylipäätään vaalitilaisuuksissa on tärkeää huolehtia nuorten järjestötoimijoiden runsaasta edustuksesta.
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi yksi tapa on pyytää nuoria mukaan kampanjointiin.
Olen vakuuttunut siitä, että lopputulos on kaikkien kannalta parempi, kun nuoret ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Oli sitten kyse ammattiyhdistystoiminnasta, yleisesti politiikasta ja muista järjestöistä, oman kokemukseni mukaan nuorelle annettu luottamus heijastuu arvostuksena ja yhteisenä oppimisena. Tämä edistää erilaisten ja eri-ikäisten kykyä toimia yhdessä. Puhtaasti päätöksenteon näkökulmasta puolestaan on tärkeää, että tulevaisuuden ongelmia osataan ennakoida ja nykyisiä hoitaa – ja parhaimmillaan poistaa.
Nuoria tarvitaan myös kokoamaan erilaisia ryhmiä yhteen päätöksenteossa. Kun pysähdymme pohtimaan suuria megatrendejä, ne koskettavat meitä kaikkia – eivät vain nuoria. Vaikka nykyaikana korostuvat ääripäiden mielipiteet niin vasemmalla kuin oikealla, uskon nuorten voivan toimia yhtenäisesti tietyissä suurissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksessa ja työelämän murroksessa. Tämä voi parhaimmillaan tuoda yhteiskunnan ryhmiä lähemmäs toisiaan, mikä puolestaan palvelee koko demokratiaamme.
Santeri Salonen
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden toinen varapuheenjohtaja
Taina Vallander | 17.2.2023