Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan tänään julkaistu työvoimaennuste on karu. Pula sairaanhoitajista ja lähihoitajista on kasvanut rajusti vain kahdessa vuodessa. Meiltä puuttuu yli 16 600 sairaanhoitajaa, kun vastaava luku oli kaksi vuotta sitten 8 000. Jo pelkästään Uudellamaalla on 6 000 sairaanhoitajan vaje. Myös pula lähihoitajista on kasvanut valtavasti, kun vajetta on uuden selvityksen mukaan koko maassa nyt 8 800.
– Valitettavasti työvoimaennusteen tiedot eivät yllätä. Tehy on varoittanut hoitajapulasta vuosikausia. Meille kantautuva tieto työpaikoilta kertoo samaa tarinaa. Hoitajapulan seuraukset ovat koko ajan vakavampia ja syventävät pulaa entisestään. Suomessa on viimeiset hetket toimia, jotta syöksykierre saadaan katkaistua, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Rytkönen kertoo saavansa työyhteisöistä hoitajilta yhä vakavampaa viestiä uupumisesta, pitkistä sairaslomista ja valtavasta sekä fyysisestä että psyykkisestä kuormituksesta.
– Kun hoitajia on koko ajan vähemmän, työssä olevien työtaakka ja kiire lisääntyy ja he kuormittuvat entistä pahemmin. Päättäjien ja työnantajien on ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin heti.
Tilastojen tiedot hoitajavajeesta konkretisoituvat kansalaisille käytännössä pitkinä hoitojonoina, päivystysten ruuhkina, osastojen sulkemisina, peruttuina leikkauksina, vanhustenhoidon vakavina puutteina jne.
– Hoitajapulan ratkaisu on yksi seuraavan hallituskauden tärkeimmistä kysymyksistä. Kyse on paitsi kansalaisille perustuslain turvaamista palveluista myös huoltovarmuudesta ja kriisivalmiudesta. Yhteiskuntamme ei enää kykene ottamaan vastaan pandemian kaltaisia kriisejä, jos järjestelmä on näin rikki hoitajapulan vuoksi, Rytkönen sanoo.
Tehyn mukaan hoitajapulaan tulee vastata usein eri keinoin. Palkkauksen edelleen parantaminen lähemmäs pohjoismaista tasoa on selkeä veto- ja pitovoiman kasvattaja. Työoloja ja työssä jaksamista on pakko parantaa oleellisesti, minkä totesi myös Kevan asiantuntija työvoimaennusteen julkaisemisen yhteydessä. Lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Myös työnjakoa on uudistettava tarvittaessa reippaastikin, jotta koulutettu hoitohenkilöstö voi keskittyä tehtäviin, joihin heidät on koulutettu
– Palkkauksen ja työolojen parantamisessa työnantajilla on iso vastuu. Esimerkiksi Uudenmaan tilanne on todella huolestuttava. Hoitajapula on valtaisa ja samaan aikaan Helsingin kaupungin ja HUS:in huono henkilöstöpolitiikka ja epäonnistumiset suorastaan työntävät hoitajia pois. Sen sijaan heitä pitäisi kaikin keinoin houkutella, palkita ja pyrkiä pitämään töissä ja alalla, Rytkönen läksyttää.
– Olen kysynyt monesti, kuka meitä hoitaa jatkossa. Se ei ole enää mikään retorinen kysymys vaan totista totta, Rytkönen sanoo.
Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, erityisavustajan kautta puh 0400 540 005
| 23.2.2023