Rahoitus- ja vakuutusalan työnantaja- ja työntekijäliitot ovat tehneet jo vuosia jatkuvaan vuoropuheluun perustuvaa yhteistyötä alansa kehittämiseksi ja sen tulevaisuuden hahmottamiseksi.
Työnantajapuolta ajoi näkökulman laajentamiseen ja vuoropuheluun muun muassa asiakaskäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset jo kymmenen vuotta sitten.
– Mietimme Kodakia, jolta hävisi bisnes alta, kun filmirullien myynti romahti kameroiden digitalisoitumisen myötä. Ja toisaalta digitalisaation vaikutusta printtimediaan. Kysyimme itseltämme, häviääkö meiltä bisnestä. Toteammeko yhtäkkiä, että olemme kaikki pulassa, jos emme ala tutkailemaan tulevaisuutta? Päätimme, että on parempi ennakoida, sillä liiketoiminnan ja sitä kautta työpaikkojen säilyminen on kaikkien intresseissä, muistelee Palvelualojen työnantajien PALTA ry:n asiantuntija Kirsi Arvola jatkuvan vuoropuhelun lähtökohtia.
Työntekijäpuoli katsoi asiaa omalta kantiltaan, mutta intresseissä oli luonnollisesti yhtymäkohtia.
– Halusimme, että kaikki ovat saman pikajunan kyydissä – niin yritykset, niiden työntekijät kuin liittojen edustajatkin. Jos yrityksiä ei ole tai niillä menee huonosti, niin se vaikuttaa työpaikkoihin. Ei ole työtäkään, taustoittaa yhteyspäällikkö Liisa Halme Ammattiliitto Prosta.
– Ja jos ei ole työntekijöitä, niin ei ole yritystäkään, lisää Arvola.
– Niin, lopulta käsissämme on yhteinen pallo, pohtii Halme.
Kokonaiskuva vaatii näkökulman laajentamista
Mitä on tarvittu, että työmarkkinaosapuolet ovat voineet tehdä tällaista yhteistyötä?
– Hyvää henkeä, yhteistä tahtotilaa ja luottamusta yhdessä tekemiseen. Ja lisäksi avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, listaa Halme, ja jatkaa:
– Päätimme luopua asetelmasta, jossa kumpikin pyrkii todistamaan jotain alan nykytilasta ja tulevaisuudesta vain omasta näkökulmastaan. Sen sijaan tavoitteeksi otettiin yhteisen kuvan luominen niin asiakkaiden, yritysten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta.
Se helpottaa todella paljon, kun tulevaisuuden trendejä tai mahdollisia haasteita valotetaan yhdessä niin työntekijöiden kuin yritystenkin näkökulmasta.
Niin, kokonaiskuvalla on taipumus piirtyä monipuolisemmaksi, kun välillä vaihtaa näkökulmaa.
– Meille on luontaista katsoa edunvalvontaa työnantajapuolen näkökulmasta. Tulimme siihen tulokseen, että työnantajahattu pitää hetkeksi unohtaa ja laittaa päähän se toisen osapuolen hattu, kertaa Arvola.
Dialogin jatkaminen on tärkeää
Vakuutusalalla on jo näyttöä siitä, että jatkuvan vuoropuhelun periaate toimii. Silti työtä on jatkettava. Jos nuotiota ei kohenneta, se hiipuu. Samaan tapaan sammuu dialogi, jos sitä ei pidetä yllä.
Vuosina 2021–2023 vuoropuhelua on ylläpidetty muun muassa Vakuuttava työ 2030 -hankkeessa ja sen jatkohankkeessa. Näissä Työ 2030 -ohjelman alaisissa hankkeissa on pyritty rohkaisemaan erityisesti yritystason keskustelua siitä, mihin alalla ollaan menossa, minkälaista työtä alalla tullaan tekemään, ja mitä se edellyttää yritykseltä ja sen henkilöstöltä. Hankkeissa projektipäällikkönä toiminut Halme ja Arvola toivovat, että vakuutusalan yritysten ohella myös muut toimialat omaksuisivat periaatteen.
– Pidän sitä jopa vähän kummallisena, jos joku vielä tänä päivänä ajattelee, ettei tällaista tarvitse tehdä, pohtii Arvola.
– Se helpottaa todella paljon, kun tulevaisuuden trendejä tai mahdollisia haasteita valotetaan yhdessä niin työntekijöiden kuin yritystenkin näkökulmasta. Esimerkiksi osaamistarpeiden kartoittaminen on tärkeää molempien osapuolten kannalta, lisää Halme.
Yhdeksi käytännön esimerkiksi vuoropuheluun perustuvasta yritystason kehittämistyöstä Halme nostaa Varman palautekulttuurin kehittämispilotin. Varmalaiset lähtivät kokeiluun Paltan ja Pron ehdotuksesta Vakuuttava työ -hankkeen aikana. Dialogiin perustuvaa toimintamallia palautteen antamisessa lähdettiin harjoittelemaan kaikille varmalaisille avoimessa työpajassa.
– He tekivät sen yhdessä henkilöstön edustajien ja yrityksen edustajien kanssa. Olen saanut sellaisen vaikutelman, että he ovat olleet aika innostuneita tästä yhdessä tekemisestä, saaneet hyviä oivalluksia ja myös jatkavat yhteistä kehittämistä, avaa Halme.
Yksi avainsana onkin kokeilu.
Kun ihmisten välillä vallitsee arvostus ja kunnioitus, eivät vaikeatkaan asiat tuhoa niitä.
– Rahoitus- ja vakuutusalalla uskalletaan kokeilla, ja sitä pitäisi kaikkien tehdä enemmän; kokeilla erilaisia pilotteja. Jos kokeilu ei tuota tulosta, niin sittenhän se tiedetään. Miten tässä maailmassa saadaan muutosta aikaiseksi, jos ei uskalleta edes yrittää, herättelee Arvola.
Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä muutoksessa myös kansainvälisesti.
– Olemme olleet liikkeellä hyvin etupainotteisesti, jos katsoo vaikka Euroopan tasolla käytävää keskustelua. Esimerkiksi digitalisaatiota on käsitelty Euroopan komission ylläpitämässä vakuutusalan sosiaalidialogifoorumissa vasta myöhemmin. Meiltä on ollut työntekijä- ja työnantajapuolen edustaja mukana siellä koko ajan ja olemme päässeet kertomaan, miten Suomessa on dialogia käyty, kertoo Halme.
Hyviä käytäntöjä alan eri toimijoille, mutta myös yli toimialarajojen
Vakuutusalalla toimii hyvin erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä. On isoja, kehityksen eturintamassa kulkevia yrityksiä, joilla on myös isot resurssit kehittämiseen. Ja on pieniä, joilla on vähemmän resursseja, ja joille muiden jakamat kokemukset ja lisätieto ovat suureksi hyödyksi. Vakuuttava työ -hankkeen kaltaiset kehittämisohjelmat tuovat alalla kertyneet kokemukset kaikkien saataville webinaarien, seminaarien, työpajojen sekä hankeviestinnän kautta.
– Toivon, että tästä kehittämistyöstä jää vakuutusalan yrityksille sellainen ajatus, että tekemällä yhteistyötä ja ylläpitämällä vuoropuhelua pidetään auki keskusteluyhteyttä. Kun kanava on auki, se helpottaa arkea ja asioiden käsittelemistä kaikissa muissakin tilanteissa. Kun ihmisten välillä vallitsee arvostus ja kunnioitus, eivät vaikeatkaan asiat tuhoa niitä, sanoo Halme ja käyttää esimerkkinä Arvolaa ja itseään:
– Meillä on ollut omat roolimme neuvottelupöydässä, mutta mielestäni Kirsi on ihana ihminen,kehuu Halme.
– Niin, tänäänkin heti halasimme toisiamme, kun näimme, hymyilee Arvola.
Yhteisten intressien löytäminen tuottaa enemmän hedelmää, ja sitä kautta asiat menevät eteenpäin.
Arvola nostaa vielä esiin vuoden 2022 alussa voimaan tulleen uuden yhteistoimintalain, jossa on mukana jatkuvan vuoropuhelun käytäntö.
– En usko, että vakuutus- ja rahoitusalan yrityksissä tuottaa vaikeuksia omaksua sitä, mitä yt-laissa tarkoitetaan vuoropuheluhengellä. Me olemme toimineet sillä tavalla jo kohta kymmenen vuotta, toteaa Arvola.
Edunvalvontaa on, ja se voi olla voimakastakin sekä liitoissa että yrityksissä, mutta:
– Itse korostan sitä, että on paljon yhteisiä intressejä, jotka pitäisi löytää, eikä keskittyä vain eroavaisuuksiin. Yhteisten intressien löytäminen tuottaa enemmän hedelmää, ja sitä kautta asiat menevät eteenpäin, päättää Arvola.
Vakuuttava työ 2030 -hanke
Hankkeen päätavoitteena oli luoda yhteistä kuvaa vakuutusalan työn tulevaisuudesta. Hankkeen avulla pyrittiin rohkaisemaan yritystason keskustelua siitä, mihin alalla ollaan menossa, minkälaista työtä alalla tullaan tekemään, ja mitä se edellyttää yritykseltä ja sen henkilöstöltä.
Vakuutusalalla toimivien työntekijä- ja työnantajaliittojen tavoitteena on tukea ja auttaa työpaikkoja kehittämään tulevaisuuteen suuntaavaa avointa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa. Hankkeen aikana toimittiin tiiviisti yhteistyössä muiden käynnissä olevien työn tulevaisuuden työelämää koskevien hankkeiden kanssa. Hankkeen tuloksia levitettiin muun muassa alan sisällä järjestettävien seminaarien ja webinaarien, työpajojen sekä uudenlaisten digitaalisten alustojen ja työskentelytapojen avulla. Hankkeessa lähdettiin siitä, että alalla tunnistettuja hyviä käytäntöjä on mahdollista siirtää myös muille samankaltaisille toimialoille.
Vakuuttava työ 2030 -hankkeen ja sen jatkohankkeen toteutuksesta ovat vastanneet alan työehtosopimusosapuolet Ammattiliitto Pro ja Palvelualojen työnantajat PALTA ja yhteistyökumppanina Finanssiala. Hankkeen ensimmäinen osa toteutettiin ajalla 5/2021–12/2021 ja toinen osa ajalla 6/2022–2/2023.
Teksti: Kreetta Haaslahti
Kuva: Sanna Nuutinen
TYÖ2030-kehittämisohjelma tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden luomiseen.
Ohjelmassa toteutettavat toimialahankkeet ovat työmarkkinajärjestöjen välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on vahvistaa luottamusta ja työelämän kehittämistä.
