Jos rahat eivät riitä kaikkeen ja jostain on pakko säästää, viimeisenä kansalaiset tinkisivät terveydenhuollosta. Tämä käy ilmi Kantar Publicin kansalaiskyselystä, joka toteutettiin helmikuussa Tehyn toimeksiannosta.
Kyselyyn vastanneista yli puolet (58 %) ilmoittaa, että terveyspalvelut ovat kohde, josta tinkisi viimeisenä, jos jostain on pakko säästää.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen näkee kansalaisten mielipiteissä ja päättäjien teoissa selkeän ristiriidan.
– Suomen osuus sote-menoihin bruttokansantuotteesta on Pohjoismaiden alhaisin. Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut on taattu kansalaisille perustuslaissakin, joten niihin tarvitaan lisää rahaa. Ja vielä kun on toteutettu sote-uudistus ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa ovat sote-asiat luonnollisesti eräs ensi vaalikauden tärkeimmistä asioista.
Tehy ja Lääkäriliitto ovat aiemmin vaatineet miljardi euroa lisää sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta hyvinvointialueiden toiminta voidaan turvata.
Hoidon laatuun oltiin tyytyväisiä, hoitoon pääsyssä oli ongelmia
Kyselyssä kartoitettiin myös sote-palveluiden toimivuutta.
Suurimmat ongelmat olivat hoitoon pääsyssä, sillä 69 % kyselyyn vastanneista oli kokenut ongelmia ei-kiireelliseen hoitoon pääsyssä. Myös kiireelliseen hoitoon kuten päivystykseen pääsy on tuottanut ongelmia (57 % vastanneista). Erikoissairaanhoidon piiriin kuuluviin palveluihin pääsyssä ongelmia oli kokenut 58 % vastanneista.
Jatkohoitoon pääsykään ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Noin 40 % vastaajista kertoi ongelmista jatkohoitoon pääsyssä.
Toisaalta kun hoitoon oli päästy, olivat vastaajat kuitenkin pääsääntöisesti melko tyytyväisiä hoidon laatuun ja hoitohenkilöstön työhön. Ei-kiireellisessä hoidossa asioineista 48 % kertoi, että ei ollut juurikaan kohdannut ongelmia hoidon laadussa. Akuutissa hoidossa ongelmia oli koettu hieman enemmän.
Suurin osa vastaajista (75 %) kertoo käyttävänsä julkisia palveluita. Työterveyshuoltoa käytti 39 % vastanneista. Yksityisiin palveluihin turvautui 36 % vastanneista ja 7 % käytti opiskelijaterveydenhuoltoa.
Hoitajapula tulee kalliiksi
Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien mielipiteitä hoitajapulaan. Vastaajista 86 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että vaikka hoitajapula maksaa niin sen ratkaisematta jättäminen maksaa vielä enemmän.
– Viimevuotisen työtaistelun aikana kävi selväksi, että tavoitteillamme, hoitajien paremmalla palkkauksella ja hyvillä työoloilla on selkeä kansalaisten tuki. Tämä ei ole ihme, sillä kansalaiset ovat jo pitkään nähneet arjessa hoitajapulan seuraukset, Rytkönen huomauttaa.
Vastaajista 90 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että laadukkaat palvelut edellyttävät koulutettuja sote-ammattilaisia.
Työperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä keinona ratkaista hoitajapula, sillä vastaajista 81 % kannattaa työperäistä maahanmuuttoa sote-alalla, mikäli työehdot ovat samat ulkomailta rekrytoitaville kuin muuten Suomessa.
Ensi vaalikaudella kansanedustajille tässä on selkeä tehtävä. Tutkintojen tunnustamiseen ja ammattipätevyyden arviointiin on viimein saatava pysyvä käytäntö. Nykyinen käytäntö on hidas ja monimutkainen, jotta sillä olisi vaikutusta hoitajapulaan, sanoo Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää.
Kantar Publicin vastaajapaneelissa 10.-17.2.2023 toteutetulla kyselyllä kartoitettiin sote-palveluiden käyttöä, toimivuutta ja kokemuksia sekä kansalaisten mielipiteitä sosiaali- ja terveydenhuollosta ennen eduskuntavaaleja. Kyselyyn vastasi 1010 henkilöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimialan johtaja Kirsi Sillanpää, puh 040 820 7848
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen erityisavustajan kautta puh 0400 540005
Tehyn mediapalvelulinja:
https://www.tehy.fi/fi/ota-yhteytta
Napin takaa avautuu power point -esitys, josta selviää lisää kyselyn tuloksista. Tuloksissa on myös tietoa mm. sähköisten palveluiden käytöstä ja halusta vastaanottaa palveluita muilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi.
| 1.3.2023