Pandemia, ilmastonmuutos, syrjäytyminen, jengi- ja rikoskäyttäytyminen, ylivelkaantuminen. Nämä ovat esimerkkejä ilmiöistä, joita julkishallinnon eri toimijoiden on kyettävä nyt ja tulevaisuudessa ratkomaan. Ilmiölähtöinen asioiden valmistelu, vieläpä monipaikkaisessa hybridityössä, tuo uuden lähestymistavan haasteisiin vastaamiseen.
Kyse on haasteista, joita yksi ihminen tai yksittäinen organisaatio ei kykene edes hahmottamaan, saati sitten ratkaisemaan, tiivistää valtiovarainministeriön kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen.
– Jos ajatellaan vaikka ylivelkaantumista tai nuorisorikollisuuden lisääntymistä, niin niihin liittyy tosi paljon huomioon otettavia asioita. Niiden ratkomiseen ja tukiverkon luomiseen tarvitaan monia julkisen hallinnon toimijoita ja myös muita yhteiskunnan toimijoita. Ilmiölähtöisyydessä tullaan ulos omista siiloista ja katsotaan laajemmin, mitä ihmiset tarvitsevat ja mistä oikeastaan on kyse, muotoilee Einola-Pekkinen.
Hän luotsaa TYÖ2030-kehittämisohjelman rahoittamaa valtionhallinnon hanketta, joka tähtää ilmiölähtöisen valmistelun edistämiseen valtionhallinnon monipaikkaisessa hybridityössä. Hankkeessa ovat mukana myös kaikki palkansaajakeskusjärjestöt; STTK:ta edustaa Ammattiliitto Pro, SAK:ta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Akavaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.
Uudet toimintamallit tuovat ihmisiä yhteen
Pelkästään vuoden 2022 aikana hankkeessa on tapahtunut paljon. On järjestetty ekosysteemikoulua, yhteisömanageriakatemiaa, tukea esihenkilöille vertaisverkostoitumisen, sparrauksen ja mentoroinnin keinoin sekä verkostoitumistapahtumia uusille virkahenkilöille. Kaikilla hankkeen toimenpiteillä on yksi yhteinen nimittäjä – eri valtionhallinnon alojen toimijoiden verkottaminen.
– Esimerkiksi ”Uudet toivot”-verkostoitumistapahtuma toi yhteen noin 90 nuorta tai vastikään työnsä valtiolla aloittanutta virkahenkilöä eri puolilta valtionhallintoa verkostoitumaan ja tukemaan toinen toisiaan. Osa lähti myös sparraamaan esihenkilöitä käänteismentoroinnin keinoin, avaa Einola-Pekkinen.
Verkoston on tarkoitus jatkaa kokoontumisia itseohjautuvasti, kenties myös alueellisesti ja läsnä- ja etäosallistumisen mahdollistavina hybriditapahtumina.
Enemmänkin kyse on siitä, miten me voimme hyödyntää omassa tekemisessä sitä, mitä joku toinen on jo tehnyt.
– Ennen vanhaa uudet tekijät kohtasivat ja kävivät keskusteluja oman viraston sisällä. Nyt samaa tehdään laajemmin koko valtionhallinnon tasolla. Se on upeaa, iloitsee Ammattiliitto Pron julkisen sektorin vastaava juristi Ari Komulainen.
– Näen, että tämä mahdollistaa tulevaisuudessa vaikka mitä muutakin. Esimerkiksi työkiertoon, tehtäväkiertoon ja toisilta oppimiseen liittyviä asioita, lisää JHL:n työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja.
Haavasojan mukaan ilmiölähtöisessä valmistelussa oleellista onkin ajattelutavan muutos.
– Siitä lähdetään, miten asioita voi ajatella toisin. Se ei ole meiltä pois, jos mennään jonkun toisen tontille. Enemmänkin kyse on siitä, miten me voimme hyödyntää omassa tekemisessä sitä, mitä joku toinen on jo tehnyt, pohtii Haavasoja.
Valtionhallinnossa on vireillä monia isoja muutoshankkeita. Komulainen korostaa laajan yhteistyön merkitystä niissä onnistumisessa.
– Tarvitaan rohkeutta avoimesti sitouttaa kaikki mukaan esimerkiksi monipaikkaisen työn valmisteluun; erilaiset yhteiskäyttötilat ja yhteiset asiakaspalvelupisteet ovat tulossa laajasti käyttöön, ja kaikkien panosta tarvitaan, jotta näissä muutoksissa onnistutaan, täsmentää Komulainen.
Työ 2.0 Lab – yhteistä tekemistä kiihdyttävä alusta
Aito yhteiskehittäminen ja ekosysteemimäinen toimintamalli tarvitsevat neutraalin ympäristön ja avoimen alustan, johon voi kutsua mukaan toimijoita yli hallinto- ja sektorirajojen. Valtionhallinnossa tätä tarkoitusta palvelee Työ 2.0. Lab. Se on monikäyttöinen työtila kaikille valtionhallinnon työntekijöille ja heidän kumppaneilleen. Tila sijaitsee Helsingin keskustassa ja sen käyttö on veloituksetonta.
– Sillä on hurja vaikutus ihmisten suhtautumiseen, kun he voivat kokoontua puolueettomalla, yhteisellä maaperällä; tilassa, joka ei olekaan valtiovarainministeriön tai verohallinnon tila, vaan sellainen, johon kuka tahansa voi tulla ja antaa oman panoksensa, avaa Einola-Pekkinen.
Työ 2.0 Lab on mainio paikka valtionhallinnon rajat ylittävälle yhteistyölle sekä kokeilevalle kehittämiselle.
– Se on tällainen tulevaisuuden monikäyttötila, johon voi tulla tekemään työtä. Siellä on hyvät työvälineet, ja myös erilaisia digitaalisia alustoja, joita voi käyttää. Yhteistyötä voi tehdä fyysisesti samassa tilassa tai verkon välityksellä, lisää Komulainen.
Työ 2.0 Lab on konkreettinen työnteon tapojen uudistaja ja sen edustamalle kehittämisideologialle on tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella suuri kysyntä. Tuore käyttäjäpalaute tiivistää hyvin tarpeen, johon tila vastaa.
– Työ 2.0 Lab on mainio paikka valtionhallinnon rajat ylittävälle yhteistyölle sekä kokeilevalle kehittämiselle. Sujuvaa yhteistyötä rakentava paikka.
Myös epämuodollista yhteistyötä tarvitaan
Einola-Pekkinen korostaa epämuodollisen yhdessä kehittämisen merkitystä edunvalvonnan ja muun perinteisemmän työmarkkinaosapuolten välisen yhteistyön rinnalla. Keväällä 2023 päättyvä hanke ja Lab-toiminta ovat omiaan vahvistamaan juuri tekemisen epämuodollista puolta.
– Pyrimme siihen, että yhteisessä valmistelussa ei edustettaisi jotain tahoa, vaan tuotaisiin esiin ajatuksia, ideoita ja yhteistä tahtotilaa. Edustuksellisuudelle on sitten omat rakenteensa, tarkentaa Einola-Pekkinen.
– Meillähän on kaikilla sama tavoite – hyvä työelämä. Keinot voivat vaihdella ja sävyeroja olla, mutta tavoite on yhteinen, muistuttaa Haavasoja.
Poikkihallinnollisella yhteistyöllä voi olla merkittävä yhteys myös työhyvinvointiin.
– Se lisää kokemusta työn merkityksellisyydestä, kun ihminen näkee, mihin laajempaan kokonaisuuteen hänen tekemisensä voi vaikuttaa, ja mitä yhdessä voidaan saada aikaan, sanoo Einola-Pekkinen.
Meillähän on kaikilla sama tavoite – hyvä työelämä. Keinot voivat vaihdella ja sävyeroja olla, mutta tavoite on yhteinen
Einola-Pekkinen, Haavasoja ja Komulainen ovat yhtä mieltä siitä, että tällaiselle yhdessä kehittämiselle on tarvetta jatkossakin.
– Ehdottomasti on. Ei tämä työelämä vielä ole kunnossa. Tämä hanke on lisännyt osapuolten välistä yhdessä tekemistä, jota edessämme olevat isot haasteet ja muutokset edellyttävät, tiivistää Komulainen.
Sujuvaa yhteistyötä on osapuolten välillä toki tehty ennenkin.
– Mutta kyllä tässä taas luottamuksen ja yhteisen tavoitteen tärkeys korostuu, muistuttaa Haavasoja.
Ja mitä näillä eväillä sitten syntyykään, paitsi ratkaisuja aikamme monimutkaisiin haasteisiin?
Parempaa työelämää. Järkevämpää verorahojen käyttöä. Hyvinvoivaa henkilöstöä.
Teksti: Kreetta Haaslahti
Kuva: Sanna Nuutinen
TYÖ2030-kehittämisohjelma tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden luomiseen.
Ohjelmassa toteutettavat toimialahankkeet ovat työmarkkinajärjestöjen välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on vahvistaa luottamusta ja työelämän kehittämistä.
