Maanantaina oli taas se päivä vuodesta, kun aurinko siirtyi eteläiseltä taivaalta pohjoiselle, valo voitti pimeyden ja päivä yön. Kevät etenee kohisten ja mielet valtaa hyvän olon tunne, kun päivä pitenee ja kesä lähenee. Kaiken pitäisi olla parhain päin.
Valitettavasti kevättämme varjostaa edelleen sota, jonka Venäjä aloitti käynnistämällä reilu vuosi sitten aivan käsittämättömältä tuntuvan hyökkäyksen Ukrainaan. Sota jatkuu edelleen ja sen inhimilliset seuraukset ukrainalaisille ovat suuret. Suomessa on lähes mahdoton ymmärtää sodan kauheuksia, joita seuraamme etupäässä tiedotusvälineiden kautta. Ainoastaan he, jotka ovat elämässään itse kokeneet sodan julmuudet, voivat edes jollakin tavalla käsittää inhimillisen tuskan ja hädän, joka ukrainalaisia kohtaa joka päivä.
Toivottavasti kevään myötä järjen valo voittaisi mielen pimeyden ja rauha palaisi Ukrainaan. Mitään merkkejä tästä ei silti ole ainakaan vielä näköpiirissä.
Palkkakierroksen seurauksena palkansaajien ostovoiman säilyttäminen tuleekin olemaan kovalla koetuksella.
Työmarkkinoillakin on jonkun verran taisteltu, mutta vähitellen viimeisetkin vuoden 2023 palkankorotuksista käytävät neuvottelut ovat loppusuoralla.
Vuoden vaihteessa vientiteollisuuden palkkaratkaisuista muodostui palkankorotusten yleinen linja. Ratkaisujen erityispiirre oli niin sanottu kertaerä. Olemme palkansaajapuolella yleensä suhtautuneet kertaeriin suurella varauksella, koska ne maksetaan nimensä mukaisesti kertasuorituksena ja ne eivät jää niin sanotusti palkkojen pohjiin.
Viime vuonna palkansaajien ostovoima suorastaan romahti maltillisten palkankorotusten sekä hintojen ja korkojen nousun seurauksena. Tätä kehitystä vasten kertakorvaus on ymmärrettävä ja antaa välitöntä helpotusta heikenneen ostovoiman kanssa kipuileville palkansaajille.
Sopimuksissa tekstikysymykset eivät juuri edenneet, koska palkansaajat tavoittelivat mahdollisimman korkeita yleiskorotuksia.
Valitettavasti inflaatio jatkuu edelleen varsin korkealla tasolla ja korkojakin tullaan ilmeisesti tarkastelemaan ylöspäin. Palkkakierroksen seurauksena palkansaajien ostovoiman säilyttäminen tuleekin olemaan kovalla koetuksella.
Mielestämme työelämää on jatkossakin kehitettävä yhdessä kolmikantaisesti
Kevään yhteiskunnallisesti merkittävin tapahtuma on huhtikuun 2. päivä käytävät eduskuntavaalit. Ennakkoäänestys alkoi jo tänään.
Eduskuntavaalit ovat aina mitä suurimmassa määrin myös työelämävaalit. Vaalien jälkeen uusi hallitus päättää hyvin monista meitä työntekijöitä koskevista asioista.
Kannustankin kaikkia ottamaan selvää, mitä puolueiden vaaliohjelmissa sanotaan työelämään liittyen. Halutaanko suomalaista työelämää kehittää aidosti työntekijän suojaamiseksi vai onko tarkoitus ”kehittää” työelämää leikkauksin ja heikennyksin kohti vuosikymmenten takaista isäntävaltaa.
Emme varmaankaan halua heikennyksiä työehtosopimusten yleissitovuuteen, irtisanomissuojaan, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tai lailliseen työtaisteluoikeuteen. Tuskin haluamme myöskään nykyisen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän romuttamista ja sen viemistä paikalliselle yritystasolle työnantajan edustajan ja yksittäisen työntekijän väliseksi sopimiseksi, koska tiedämme, kuka on työelämän heikompi osapuoli. Ja jos joku ei tiedä, se on aina yksittäinen työntekijä. Tämä kannattaa pitää visusti mielessä.
Mielestämme työelämää on jatkossakin kehitettävä yhdessä kolmikantaisesti. Tämä tarkoittaa, että palkansaajapuoli neuvottelee yhdessä työnantajapuolen ja maan hallituksen kanssa muun muassa työ- ja sosiaalilainsäädäntöön liittyvistä uudistuksista.
Meillä on edelleen paljon tekemistä esimerkiksi työehtosopimusjärjestelmän ja luottamusmiehen aseman vahvistamisessa, työelämän tasa-arvon – aivan erityisesti miesten ja naisten palkkatasa-arvon – edistämisessä, työikäisen väestön osaamisen vahvistamisessa ja syventämisessä, työn psykososiaaliselta kuormitukselta suojaamisessa sekä kansainvälisessä rekrytoinnissa ja kotouttamisessa.
Haluamme myös kehittää sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmää oikeudenmukaisesti työhön perustuen ja siihen kannustaen. Meidän on huomioitava heikommassa asemassa olevat ja uudet työn tekemisen muodot.
Mielestäni vaaleissa äänestäminen ei ole ainoastaan kansalaisoikeus vaan jokaisen velvollisuus. Kannustan kaikki käyttämään äänioikeuttaan edessä olevissa vaaleissa ja äänestämään ehdokasta ja puoluetta, jonka parhaiten katsoo vastaavan omia näkemyksiä.
Nyt on oikea hetki miettiä, minkälaisen työelämän haluamme. Eduskuntavaalit ovat erittäin tärkeät ”työelämävaalit” ja jokaisen kannattaa käyttää ääni paremman työelämän puolesta.
Kriisit ovat osoittaneet, että avoin demokratia on Suomen ehdoton vahvuus ja kantaa myös vaikeiden aikojen yli.
Kannattaa äänestää. Jokainen ääni on tärkeä.
Antti Palola