Komissio antoi vuoden alussa tiedonannon ja suosituksen sosiaalidialogin vahvistamisesta Euroopassa. Tämän pohjalta komissio käy keskustelua EU-tason työmarkkinaosapuolten kanssa vuoropuhelun uudistamisesta ja vahvistamisesta. Suositus on tarkoitus hyväksyä jäsenmaiden toimesta kesäkuussa.
Sosiaalidialogilla tarkoitetaan EU-tasolla työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua. Sitä käydään työmarkkinajärjestöjen toimesta sekä keskitetysti että alakohtaisesti. Vuoropuhelua käydään myös kansallisesti jäsenmaissa, kunkin maan oman työmarkkinavuoropuhelun puitteissa.
Komission alkuvuoden esitykset käsittelevät kokonaisuutena kaikkia sosiaalidialogin tasoja. Esityksissä halutaan vahvistaa vuoropuhelua EU:n sosiaalisen markkinatalouden ja kilpailukyvyn kulmakivenä. Tavoitteena on tukea ja kehittää työnantajien ja työntekijöiden vuoropuhelua, jotta se voi paremmin vastata muuttuvan työelämän haasteisiin ja työmarkkinoiden uusiin ilmiöihin.
Esityksissä halutaan vahvistaa vuoropuhelua EU:n sosiaalisen markkinatalouden ja kilpailukyvyn kulmakivenä.
Työntekijänäkökulmasta on erittäin tervetullutta, että suosituksessa tunnustetaan sekä työmarkkinaosapuolien keskeinen vuoropuhelu että kolmikantaisen vuoropuhelun arvo, niin EU-tasolla kuin kansallisestikin.
Sopimisen säännöt ovat EU-tasolla epäselvät
Työmarkkinaosapuolilla on mahdollisuus neuvotella keskinäisiä sopimuksia EU-tasolla. Neuvottelu tapahtuu joko osapuolten omasta aloitteesta tai, kun komissio tekee aloitteen. Ennen työelämään liittyvän aloitteen tekemistä, sen on perussopimusten mukaan kuultava työmarkkinaosapuolia. Osapuolet voivat ilmoittaa haluavansa neuvotella asiasta. Komission on silloin laitettava oma aloitteensa tauolle ja annettava osapuolille mahdollisuus päästä sopimukseen. Jos tässä onnistutaan, puitesopimus toimeenpannaan kansallisesti työmarkkinajärjestöjen valitsemalla tavalla. Sopimus on myös mahdollista toimeenpanna lainsäädännöllä, eli direktiivillä.
Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, miten direktiiviksi saatettava sopimus toimeenpannaan EU-tasolla. Työntekijöitä dialogissa edustava ETUC on pitänyt hyvänä, että komissio kannustaa osapuolia sopimiseen EU-tasolla. Samalla se on kuitenkin kritisoinut sitä, ettei tiedonanto selvennä prosessia, jolla osapuolten neuvottelemat sopimukset tehtäisiin oikeudellisesti sitoviksi EU-tasolla. Tämä on ristiriitaista. Epäselvä tilanne luo epävarmuutta työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin EU-tasolla.
Olisi tärkeää, että komissio tarkentaisi eri tasoilla tehtyjen sopimusten suhdetta toisiinsa.
Olisi tärkeää, että komissio tarkentaisi eri tasoilla tehtyjen sopimusten suhdetta toisiinsa. Tällä hetkellä komissio on lykännyt sektorikohtaisten sopimusten toimeenpanoa viittaamalla keskitettyihin sopimuksiin. Tiedonanto ei nykymuodossaan tuo lisää selvyyttä hankalaan tilanteeseen, jossa komissio yksin voi määrittää toimintatapansa ilman selkeitä pelisääntöjä.
Sosiaalidialogisuosituksella hyvät edellytykset edistää työmarkkinavuoropuhelua jäsenmaissa
Suosituksella on hyvät edellytykset edistää sosiaalidialogin toteutumista EU:n jäsenmaissa kansallisesti. Hyväksymällä suosituksen jäsenmaat sitoutuvat tukemaan perusoikeuksia, järjestäytymisvapautta ja sopimusneuvotteluja. Ennen kaikkea se mahdollistaa työmarkkinaosapuolten toimintamahdollisuuksien vahvistamisen niissä jäsenmaissa, joissa dialogi on heikkoa, esimerkiksi rahoittamalla toimintaa sosiaalirahaston kautta.
Suositus tuo osapuolet osaksi kansallista päätöksentekoa tiedonsaantioikeuden ja osapuolten kuulemisen kautta. Sen lisäksi se sitouttaa jäsenmaita edistämään sopimista ja sopimusten kattavuutta kansallisesti.
Suosituksesta löytyy myös puutteita. Komission tiedonannosta puuttuu kohta siitä, että kaikissa korkean sopimusten kattavuuden maissa neuvotteluja käydään alakohtaisesti. Tämä on huomioitu äskettäin voimaan tulleessa vähimmäispalkkadirektiivissä, joka velvoittaa jäsenmaat edistämään neuvotteluja alakohtaisella tai toimialojen välisellä tasolla. Sosiaalidialogisuosituksessa asiaa ei kuitenkaan mainita.
Ratkaisuja voi, ja tulee löytää sopimalla niin kansallisesti kuin EU-tasolla myös vastaisuudessa.
STTK pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kehitetään sekä kansallisesti että EU-tasolla ja että yhteisiin pelisääntöihin saadaan selvyyttä. Työmarkkinaosapuolet tuntevat kaikista parhaiten kansalliset työmarkkinajärjestelmät ja ovat avainasemassa niiden kehittämisessä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Ratkaisuja voi, ja tulee löytää sopimalla niin kansallisesti kuin EU-tasolla myös vastaisuudessa.