Suomen seuraavan hallituksen kokoaminen alkoi tänään perjantaina 14.4.2023, kun Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nimettiin hallitustunnustelijaksi ja hän lähestyi muita puolueita kysymyksillä, joilla tunnustellaan näiden valmiutta hallitusyhteistyöhön. Myös Ammattiliitto Pro tutustui kysymyksiin ja antoi vastauksensa niihin.
Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?
Ammattiliitto Pro pitää tärkeänä, että seuraava hallitus on tulevaisuususkoa ja luottamusta rakentava toimija, joka huolehtii siitä, että Suomi on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä hyvinvointivaltio.
Hallituksen tulee huolehtia suomalaisten mahdollisuuksista kasvattaa osaamis- ja koulutustasoaan, lisätä määrätietoisesti työelämän tasa-arvoa ja psykososiaalista turvallisuutta, satsata mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen, pitää kiinni ilmastotavoitteista ja toteuttaa oikeudenmukaisen siirtymä. Yhteiskunnallisia muutoksia on edistettävä yhdessä sopien ja niiden toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit.
Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?
Ammattiliitto Pro pitää työllisyysasteen nostoa tärkeänä tavoitteena. Yksi isoimmista syistä Suomen pohjoismaalaisittain korkeaan työttömyysasteeseen on työllisyyspalveluiden riittämätön resursointi. Nopean uudelleentyöllistymisen tukeminen vastaa julkisen talouden haasteisiin pidentämällä työuria etenkin keskeltä. Näin ollen tärkeinä pitämiämme keinoja ovat esimerkiksi TE-palveluiden riittävä resursointi yksilöllisen työllistymisen tuen mahdollistamiseksi työnhakijoille, yli 55-vuotiaiden työllistymisen tukeminen, varhainen kuntouttaminen työkyvyttömyystilanteissa sekä jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukeminen.
Työllisten määrän lisäämiseksi on tärkeää huolehtia työikäisten työkyvyn vahvistamisesta ja säilyttämisestä. Meillä ei ole varaa menettää työikäisiä työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi kasvavien mielenterveysongelmien takia. Nostamalla psykososiaalista vaaraa aiheuttavat riskitekijät, kuten esimerkiksi häirintä, epäasiallinen kohtelu ja työpaikkaväkivalta, niiden seikkaperäinen ja yksityiskohtainen arviointi sekä ennaltaehkäisy selkeämmin osaksi työturvallisuuslakia, voidaan luoda raamit psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen työpaikoilla.
Kuntoutus ja työkyvyn palauttaminen on tärkeä osa työllisten määrän kasvattamista työikäisten joukosta. Tukemalla kuntoutustarpeen selvittämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voidaan ehkäistä sairaslomien pitkittyminen sekä helpottaa työelämään paluuta. Työkyvyn palauttamista voidaan tukea säätämällä työnantajalle velvollisuus tarjota työntekijälleen esimerkiksi mahdollisuus aloittaa työkokeilu.
Säätämällä työsuhteessa olevalle osatyökyvyttömyyseläkeläiselle oikeus lyhentää työaikaansa, voidaan tukea hänen mahdollisuuttaan jatkaa työntekoa oman työkykynsä mukaan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen ansiorajojen puitteissa.
Työmarkkinoiden kehittämiseksi olemme valmiita neuvottelemaan kolmikantaisesti, jotta kaikkien osapuolten legitiimit intressit tunnustetaan, ratkaisuja haetaan yhdessä ja työn tekemisen tavoista sovitaan reilusti ja tasa-arvoisesti. Näin Suomi sekä suomalaiset yritykset ja työntekijät voivat menestyä yhdessä. Pro on myös valmis aitoon paikalliseen sopimiseen, joka perustuu yhteisille sovituille pelisäännöille, joilla pyritään suojelemaan työsuhteen heikompaa osapuolta ja tukemaan tasapuolisen neuvottelun edellytyksiä.
Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?
Kansainvälisen rekrytoinnin vahvistamiseksi maahanmuuttoviraston toimintaedellytykset ja määrärahat on tärkeää turvata, jotta käsittelyajat pysyvät kohtuullisina ja jopa nopeutuvat. Maahanmuuttohallintoa ja -palveluja on tärkeää kehittää kokonaisvaltaisesti eri syistä maahan muuttaneiden palvelujen ja tuen tarve huomioiden.
Lisäksi on huolehdittava riittävästi resursoiduista kotoutumispalveluista ja suomen kielen opetuksesta maahan muuttaneille. Maahanmuuttajien ulkomailla suoritettujen tutkintojen sisältöä on kartoitettava päivityskoulutustarpeiden valossa, jotta jo kertaalleen tutkinnon suorittanut ei joudu pitkään työllistymistä hidastavaan tuplakoulutusputkeen. Suomalaiseen työelämään pitkäaikaisesti integroitumisen tukemiseksi kaikkiin työelämän kehittämisohjelmiin on syytä sisällyttää työelämän monimuotoisuutta ja monikulttuurisia työyhteisöjä tukevien toimintamallien rakentaminen.
Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?
Perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi Ammattiliitto Pro pitää olennaisena työelämän joustavuuden lisäämistä. Monipaikkaisen työn mahdollisuuksia on parannettava ja vanhemmille on annettava subjektiivinen oikeus määräaikaisesti lyhentää työaikaansa. Perheellistymisen edellytyksiä on mahdollista parantaa ehkäisemällä määrätietoisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintää, joka edelleen on valitettavasti osa työelämän todellisuutta. Konkreettinen keino tähän on laajentaa syrjintäolettama koskemaan tilanteita, jossa työntekijä palaa perhevapaalta ja joutuu irtisanotuksi.
Perheiden hyvinvoinnin kannalta myös työ- ja vapaa-ajan selkeä erottaminen toisistaan on olennaista, Koronapandemian seurauksena etätyöstä on tullut pysyvä normi, joten työturvallislakia on täsmennettävä niin, että työnantajan vastuu esimerkiksi työajan seurannasta, työ- ja vapaa-ajan eriyttämisestä, sairaana työskentelystä koskee selkeästi myös etätyötä. Työturvallisuuslakia on täsmennettävä myös psykososiaalisten vaaratekijöiden osalta, jotta niistä johtuvaa kuormitusta ja sairaslomia työelämässä saadaan ehkäistyä. Tämä tukee myös perheiden hyvinvointia, sillä vanhempien kuormittuminen heijastuu herkästi myös lapsiin ja nuoriin. Mielenterveysongelmien ennalta ehkäisy on myös keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, sillä mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajaksi.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Ammattiliitto Pro pitää lisäksi tärkeänä koulutuksen resursseista huolehtimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluasteelle. Kannatamme myös korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä ja täysimääräinen rahoittamista, jotta yhä useammalle nuorelle on tarjolla opiskelupaikka toisen asteen jälkeen.
Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?
Joustava työelämä ja osa-aikaisen työn mahdollistaminen palvelee ja tukee myös eläkeläisten mahdollisuutta pysyä työelämässä. Monipaikkaista työtä voidaan tukea korjaamalla lainsäädännöllisesti monipaikkaiseen työhön liittyvät epäselvyydet esimerkiksi vakuutusturvan ja työturvallisuuden osalta. Myös työkykyä tukevat ja sairauslomia ennaltaehkäisevät toimet tukevat työikäisten työkyvyn säilymistä eläkeikään asti ja vielä eläkeiässä. Eläkeläisten lisäksi meidän pitää vahvistaa myös yli 55-vuotiaiden työllistymistä. On syytä selvittää vahvojen tutkintojen täydennyskoulutustarpeita, minkä pohjalta koulutusta tulee tarjota myös tälle ryhmälle. Myös kannusteita palkata yli 55-vuotiaita on syytä lisätä.
10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?
Jo toteutetut koulutuspaikkojen lisäykset sekä oppivelvollisuuden pidennys luovat hyvän pohjan osaamisvajeen umpeen kuromiseksi, mutta niiden vaikutus näkee vasta vuosien kuluttua. Lyhyemmän aikavälin korjaustoimena Pro ehdottaa työikäisen aikuisväestön täydennys- ja jatkokoulutuksen sekä työelämässä hankitun osaamisen nykyistä paremman tunnistamisen. Myös jatkuvan oppimisen ja osaamisen rahoitus sekä jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen (JOTPA) toiminta ja rahoitus on rakennettava pysyvälle pohjalle.
Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?
Ammattiliitto Pro kannattaa tavoitetta tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattamiseksi neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Yritysten TKI -kannustimien ehdoksi tulee kuitenkin asettaa henkilöstön osaamisen kehittämisen elementtejä, kuten osaamiskartoitukset ja henkilöstön koulutussuunnitelma.
Ammattiliitto Pro kannustaa myös huolehtimaan hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstömitoituksen riittävyydestä, jotta tutkimuksessa ja opetuksessa voidaan keskittyä täysipainoisesti yliopistojen perustehtäviin.
Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?
Ammattiliitto Pro on erittäin sitoutunut yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen ja suomalaisen työelämän rakentamiseen. Kansainvälisenä toimijana olemme sitoutuneita myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen. Pidämme tärkeänä, että myös tuleva hallitus sitoutuu kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on linjattu muun muassa ammattiliittojen lakko-oikeudesta.
Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?
Ammattiliitto Pro on sitoutunut Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa. Nato-yhteistyön mukanaan tuomiin hallinnollisiin lisätarpeisiin on tärkeää varautua turvaamalla puolustusministeriön hallinnonalalla riittävät resurssit. Tämä on olennaista myös Suomen puolustuskyvyn ja kokonaismaanpuolustustyön ylläpitämisen ja pitkäjänteisen kehittymisen kannalta.
21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?
Ammattiliitto Pro on sitoutunut oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja pitää erittäin tärkeänä riittävien resurssien turvaamista. Julkisen sektorin riittämättömät henkilöstöresurssit esimerkiksi tuomioistuimissa ovat olennaisessa osassa tuomioistuinten käsittelyjonojen pidentymisessä. Henkilöstöresursseja on lisättävä, jotta kansalaisten oikeusturva toteutuu.
Lisätiedot:
Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen p. 040 529 8113
Pro – yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista
Ammattiliitto Pron jäseniä ovat koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esihenkilöt alaan katsomatta.
Olemme suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden vahva, osaava ja vastuullinen vaikuttaja.
Perustehtävämme on parantaa jäsentemme ja alalle kouluttautuvien toimeentuloa eri elämäntilanteissa, hyvinvointia työssä ja vapaalla sekä kehittymis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tarjoamme monipuoliset, hyödylliset ja rahanarvoiset jäsenedut ja -palvelut. Meihin kuuluu 120 000 jäsentä ja neuvottelemme 75 virka- ja työehtosopimusta. Olemme STTK:n jäsen.
| 30.3.2023